Sámi álbmotbeaivvi 6.2. ávvudeamit Helssegis

Buorit sámit ja earát!

Buresboahtin

d. 12 Helssega universitehta Porthania ovdii lávlut Sáme soga lávlaga ja gáfestallat Porthanias.

d. 13 Kansallisarkiivii lea Čuohtejahkásaš Suoma máŋggakultuvrralaš muođut -dáhpáhussii

Prográmma gávnnat dáppe

http://www.arkisto.fi/news/1886/61/Satavuotiaan-Suomen-monikulttuuriset-kasvot-avoin-yleis%C3%B6tilaisuus-Kansallisarkistossa/d,ajankohtaista

“Guhkkin davvin Dávggáid vuolde

sabmá suolggai Sámieatnan”

Buresboahtin buohkaide!

 

Jurdagat sámedutkama etihkalaš gažaldagain

 

Inker-Anni Linkola & Pigga Keskitalo & Suvi Kivelä

Sámedutkama ehtalaš njuolggadusaid birra ságastallan álggahuvvui riikkaidgaskasaš Ubmi Aktasne II sámedutkankonferánssas. Oktasaš dutkanehtalaš njuolggadusaid čállin lea hástaleaddji bargu, mas galgá váldit vuhtii dutkamuša erenoamášvuođaid ja ulbmiliid. Linnjemiid ráhkadeamis lea dárbu deattuhit dutkankonteavsttaid áidnalunddotvuođa. Dutki sajáiduvvama rabasčállin lea dehálaš oassi dutkamuša luohtehahttivuođa huksema.

Sámedutkamis dutki šaddá čuovvut máŋgga riikka lágaid, ehtalaš njuolggadusaid ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotdutkamuša rávvagiid. Sápmelaččat orrot njealji riikkas. Nu maiddái dutki galgá váldit vuhtii máŋgga riikka ehtalaš njuolggadusaid seammás go geahččá iežas dutkansuorggi gáibádusaid ja sámeservodaga álgoálbmotservodaga sajádaga. Álgoálbmotdutkama prinsihpaid vuođul dutkamuš galgá leat relevánta servodahkii ja servodaga oasálašvuođa galgá sihkkarastit. Dieđuid ja dáidduid lonohallan servodaga ja dutkiid gaskka leat guovddáš gáibádusat. Lassin galgá váldit vuhtii dutkamuša ávkki álgoálbmotservodahkii. (Linkola & Keskitalo 2016.)

WINHEC:n  (World Indigenous Nations Higher Education Consortium Research Standards) álgoálbmotdutkama dutkanstandárddat, maid earret eará Sámi allaskuvla čuovvu, eaktudit ahte dutkamuša plánemis, čađaheamis ja loahpaheamis galgá váldit vuhtii guhtta ášši. Vuosttažettiin báikkálaš álgoálbmoga miellahtut ja erenoamážit vuorrasut olbmot ja eará dehálaš ovttasbargoguoimmit galget leat áššedovdi rollas dutkamušas. Nubbin álgoálbmotdutkamis diehtu galgá ipmirduvvot eallin ja heiveheaddjin diehtovuogádahkan, mii sisttisdoallá vássán áiggi, dálá áigge ja boahttevuođa geahččanguovlluid mat dutkamuša reaidduiguin sáhttet ovdánit ja nanosmuvvat. Goalmmádin báikkálaš giella láhčá vuođu dutkamuša dulkomii ja mearkkašumiide. Njealjádin lea dehálaš ipmirdit sierralágan diehtoáddejumiid (álgoálbmogiid ja oarjemáilmmi) oktavuođa diehtovuogádagaide. Viđádin dutkamuša vuolggasadjin galgá leat dat ahte servošat oamastit dieđu ja ahte dieđus leat máŋga dási. Guđádin dutkamušas galgá čájehit servoša ja indiviida ovddasvástádusa dieđus ja dieđu oamasteamis. WINHEC lea bidjan maiddái dutkái gáibádusaid. Dutki galgá juohkit dieđu álgoálbmotservodaga ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiide ovddalgihtii ja fidnet sis lobi dutkamuša čađaheapmái.

Dutkamuša čađaheamis galgá čuovvut lágaid ja njuolggadusaid riikkas gos dutkamuš čađahuvvo. Ovdamearkan Norggas lea dutkanehtalaš láhka (Lov om behandling av etikk og redelighet i forskning) ja personalregisterásahusat (Forskrift om behandling av personopplysninger). Suomas leat dieđalaš geavadiid linnjemat (omd. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013). Norgga dutkanehtalaš lávdegotti rávvagiid mielde dutkamuš galgá leat ávkkálaš ja čuovvut sosiála ja globála ovddasvástádusa eavttuid. Dutkamuša bohtosat galget leat álkket fidnemis, ja raporteremis galgá geavahit buori čujuheami geavadiid. (omd. Forskningsetiske komiteene 2016.) Rávvagat eaktudit dutkamušas ovttasbargoguimmiid gudnejahttima, dutkamuša luohtehahttivuođa, bealátkeahtesvuođa ja dutki rehálašvuođa sihke institutionála ovddasvástádusa ja kollegiálavuođa. Gáibádus dutki dahje dutkamuša bealátkeahtesvuođas lea goitge problemáhtalaš álgoálbmotkonteavsttas. Linda Tuhiwai Smith (1999) muittuha, ahte álgoálbmotdutkan lea álo luonddustis politihkalaš (gč. maiddai Valkonen 2009: 284). Hástalussan lea maiddái dutkamuša raporteren viidát sámi servodahkii riika- ja giellarájiid rastá.

Distaga 20.9.2016 čoahkkanit universitehtaid ovddasteaddjit Romsii ságastallat sámedutkama etihkalaš linnjemiin (Rovaniemen kaupunki 2016). Sámedutkama ehtalaš njuolggadusat gusket maiddái máŋgga eará ásahussii go universitehtaide. Dutkanehtalaš gažaldagat loktanit dávjá sámi arkiivvaid ja museaid beaivválaš barggus nugo maiddái eará dutkan- ja skuvlenásahusain.   Institušuvnnain lea máhttu dain lágalaš njuolggadusain mat stivrejit sin barggu, servodagas lea diehtu kultuvrralaš ehtalas ipmárdusas. Dieđuid lonuhallan ja oktasaš ságastallan lea vuođđun ehtalaš rávvagiid hábmemis. Giđđat sámi arkiivvat golbma riikkas deaivvadedje Anáris ságastallat sámi musihkkaarkiivamateriálaide laktáseaddji ehtalaš gažaldagain ovttas Juoigiid Servviin. Maiddái Suoma sámedikki ovddasteaddji, YLE Sápmi ja Dáidaga ovddidanguovddáš ledje mielde ságastallamis. Bargu joatkašuvvá dán čavčča arkiivvaid deaivvadeamis Romssas.

Dutkan vuođđuduvvá bistevaš ovdáneapmái ja akademalaš friddjavuođa siskkobealde viiddis ovttasbargui. Ehtalaš njuolggadusaid ráhkadeami sámi dutkamii leage dárbu joatkit viiddis forumis.

Girjjálašvuohta

Forskningsetiske komiteene. 2016. General guidelines for research ethics. Oslo. https://www.etikkom.no/

forskningsetiske-retningslinjer/Generelle-forskningsetiskeretningslinjer/general-guidelines-for-research-ethics/(čujuhuvvon 1.6.2016).

Forskrift om behandling av personopplysninger (personopplysningsforskriften). FOR-2000-12-15-1265.

https://lovdata.no/dokument/SF/forskrift/2000-12-15-1265#KAPITTEL_3 (čujuhuvvon 1.6.2016Lov om behandling av etikk og redelighet i forskning. LOV-2006-06-30-56. https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2006-06-30-56 (čujuhuvvon 1.6.2016).

Rovaniemen kaupunki 2016. Rovaniemi tieodottaa 13.9.2016. http://www.rovaniemi.fi/news/Saamentutkimukselle-luodaan-yhteispohjoismaisia-eettisia-ohjeita-/ygnajcty/14052249-4cff-42ae-ab7f-f516ba76cb9c (čujuhuvvon 19.9.2016).

Bovdehus

Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvvi jahkecoahkkimii – Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran vuosikokoukseen

 

Aigi: lávvardaga 27.8. d 14-

Báiki: Helssega universitehtta, Metsätalo Unioninkatu 40

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto.
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
  9. Valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat: JAGI 2016 BARGOPLÁNAT: A) ruhtaohcamus(diedalas áigecállaga almmuheapmi ja bloggat-plánat bohtet ovdal coahkkima), BURESBOAHTIN IRJA SEURUJÄRVI-KARI SÁGADOALLI