Blogit – Blogs in Finnish

Anarâškielâ seervist lii monâmin Tuhháát sijđod nuorâkirjálâšvuotâ anarâškielân -haavâ. Kiirjijn láá oinum säänih šoorcih já keccup. Toh láá kale aaibâs táváliih säänih sämikielâst-uv, mut vaarâ ohtâgin ij lah ovdil šoddâm čäälliđ tain aašijn ige tiäđustkin lah smiettâm sanij čaallum häämigin. Tääl mun liččim faalâdmin taid sämikielân häämist šoorcih já keccup. Suomâkielâ myensterijd shortsit ja ketsuppi illá kannat kevttiđ sanij čälimist. Mondiet näävtkis?

1. Säniaalgâ /sh/

Vistig-uv pieijâp šoorcijd juálgán, epke tääiđi tuhhiittiđ shoortsijd epge shoorcijdgin. Já ain: mondiet?

Kieđâvušâm vistig säniaalgâ /sh/ čäällim tagarijn tábáhtusâin ko sääni vuáhádittoo kielân. Suomâkielâ sh-myenster ij tuhhii, tastko tot ij lah systemaatlâš. Martti Räsäsii mield šuvijdeijee s ”suhu-s” lii problemaatlâš. Tot itá tuše lovnâsaanijn, ige suomâkielâst lah s já š kooskâst merhâšumeoppositio, adai toh iä toovât merhâšumeiäru. Adai tondiet šuvijdeijee s iská šoddâđ suomâkielâst s-lágánin tondiet ko š ij lah sieivâ suomâkielâ jienâdâh. Sämikielâst vist tággáár merhâšumeoppositio lii: lii sahe já šahe, já lii eres äšši sárnuđ kištoost ko kistoost, adai ij lah aaibâs siämmáá, moin naalijn šuvijdit jieijâs s.

Suomen kielen perussanakirja addel muulsâiävtuid /sh/ čälimân: šokki ~ sokki já šekki ~ sekki. Räsäsii mield šuvijdeijee /sh/ čálloo suomâkielâst kuittâg távjá sh:in, tego Tshekki pro Tšekki – toin aggáin, et sh-ovtâstume čälimist lii kulân teknisâš vädisvuotâ: š ruggâm puállupeevdist lii muálkkáb proosees ko kyevti puálu s+h teddilem. Mij lep sämikielâst luhhoost čuávdám viärráámuid puállupevdiaašijd áigáá jo, nuuvt et mij kale mättip mašináin-uv čälistiđ muččâdávt š – já tiäđust-uv eres-uv sämikielâ puustavijd. Timo Nurmi mield vist ulmuuh liijká halijdeh spellâđ shakki – lâš-uv suijâ tuše sh teknisii čälimist vâi tast, et shakki ličij fijnásub häämi ko sakki ~ šakki. Já suomâkielâ sakki kale meerhâš speelâ lasseen meiddei keezi, nuuvt et toin naalijn sáttá leđe pyereeb spellâđ šakki, amas šakkispellei kooskâst vala šoddâđ ilgâdis homonymiah. Nurmi ain ávžoo, et suomâkielâst maaŋgâin kielân vuáhádum saanijn sh-aalgâ puáhtá čäälliđ táválijn s-puustuváin: sortsit já sampoo. Ko ucánjáhháá googlajim, te mááinus liijká avžuuttij muu: ”Osta shortsit!” Já munjin meiddei vuábdoo ”shampoo”. Mááinus ana shortsit– já shampoo-saanijd siitaatlovnân ige vieressäännin. Toi rääji lii ain epimiärálâš, já kuábbáá te kalga kevttiđ, oro lemin smakkâäšši.

Sämikielâst /sh/-äšši lii čielgâsub ko suomâkielâst. /sh/ lii luándulâš sämikielân kullee jienâdâh, já toos lii meid jieijâs graafeem. Adai ij lah mihheen suujâid heiviittiđ epimiärálii suomâkiel systeem sämikielân. Sämikielân puáhtá čäälliđ vieressanij heivitmist š, veik suomâkielâst luvâččij-uv sh-. Eres äšši lii talle, jis sääni váldoo heivithánnáá siitaatlovnân tego show.

Taan puksâovdâmeerhâst lii koččâmuš vieressäänist já ton heivitmist, nuuvt et sänialgâ kalga leđe šoor–. Mut maht ain juátkiđ sääni, já mondiet? Tot kieđâvuššoo uásist 2.

2. Konsonantism c suomâkielâ ts-ovtâstume sajan

Sämikielâst iä lah tábáhtusah, main konsonantismist ličij ts-ovtâstume, pic ton saajeest lii cc teikâ c. Tondiet lii luándulâš kárvudâttâđ šoorcijd já čarviistiđ puttâlist keccup makaronloová oolâ.

Keccupist lii vala nubbe-uv heiviittemčuolmâ. Kielâravvimjuávkku lii normim, et suomâkielâ kuulmâstavvâlsijd i-loppâsâš saanijd puáhtá heiviittiđ kielân -i:ttáá, adai ton tááhust säniloopâst lii tuš konsonant. Talle lii älkkee sujâttiđ: peevdist lijjii maaŋgâmuđusiih keccupeh (sujâttem: keccupij jna.).

Já maht ain? Talle ko mottoom peeivi olmooš tolkká puurrâđ makaronloová keccupáin, te puáhtá pasestiđ veik pica uuvnâst. Ton pasemist lii vuovâs kevttiđ hiäivulii piccakeeđgi teikâ piccauuvnâ. Tyellittälli picca-uv lii aaibâs njaalgâ purrâmuš.

Käldeeh:

Timo Nurmi 2004. Vierassanat. Kirjoittajan ABC-kortti. https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/ Valdum 5.6.2021.

Martti Räsänen 2003. Vierassanojen kirjoitusongelmat. Kielikello 3 / 2002. https://www.kielikello.fi/-/vierassanojen-kirjoitusongelmat. Valdum 5.6.2021

Suomen kielen perussanakirja 1990-1994. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Facebook Orroomviistán lâi iđestâm koččâmuš (27.5.2021) tast, mii lii ”keikka” sämikielân. Suomâkielâst tiet sääni lii argâkielâ sääni, adai virgálii kielân tot ij nuuvtkin pyereest tuhhii. Mun smakkiistâllim sääni já iiskâm ettâđ siämmáá ääši sämikielân.

Ličij máhđulâš väldiđ sääni suomâkielâst ruávislovnân: keikka: ke’ika: keikkaast. Stijlâ lii váhá snobistisâš, fijnottâllee. Nubbe já muu mielâst pyereeb máhđulâšvuotâ lii vijdediđ mokke-sääni merhâšume já heiviittiđ kiävtun. Suomâkielâst keikka-säänist láá čuávuvááh merhâšumeh, já toh puohah lohtâseh paargon:

1. (arkikieltä) esittävän taiteilijan esiintyminen
2. (arkikieltä) tilapäinen työ, etenkin jonnekin tehtävä; työsuoritus, johon liittyy matkustaminen
3. ryöstö tai murto johonkin paikkaan

Jis saahâ lii taidâr ”virgemääđhist”, te puávtáččij ettâđ jo-uv nuuvt et Sust lii keikka mäddin puáttee ohhoost teikâ Sust lii konsertmokke / livđummokke mäddin puáttee ohhoost. Jis iätá tuše Sust lii mokke mäddin puáttee ohhoost, te tot ij muštâl vala tuárvi pyereest jotteem suujâin, adai lii muu mielâst tárbu lasettiđ mookán čielgiittâs, mađe várás tot tahhoo. Mudoi-uv lii suomâkielâ miäldásâš ettâđ Sust lii mokke kuusnii. Sämikielân ličij vuohâsub ettâđ Sun muuhâš mäddin puáttee ohhoost. Talle sun lii tuše eelâšmin, ige suujâst lah maggaargin tiätu.

Jis vuod keikka uáivild jo-uv koskâpuddâsii pargo porgâm teikâ ton porgâm kostnii olgoláá, te talle meiddei puáhtá vijđediđ mokke-sääni kiävtu toin naalijn, et muštâl mohe ulme: Sust lii pargomokke Taažân puáttee ohhoost. Jis lii tuše ”mokke Taažân”, te ij tieđe, mađe várás olmooš tobbeen eelâš. Talle lii vuovâs ettâđ Sun áigu muhâšiđ pargoost Taažâst puáttee ohhoost. Jis pargo miäruštâllâm kuáđá täst meddâl, te tallegin ij tieđe, viäžžá-uv olmooš ovdâmerkkân káálvuid vâi mondiet sun lii joođoost. Jis vist saahâ lii koskâpuddâsii pargo porgâmist, talle lii vuohâsumos ettâđ Sun lii koskâpuddâsâš / meriáigásâš pargee, já manengis ij tuhhiiččii tot-uv et nabdaččij suu keikkapargen. Termâ mokkepargee ij muu mielâst heivii ton ohtâvuotân.

Jis saahâ lii rievedemmohheest, te tággáár ”virgemätki” tuáimá siämmáánáál ko ovdebááh ovdâmeerhah pargomohheest já livđummohheest.

Nuuvt et tääl te puáhtá ”keikkaastâllâđ” teikâ ”muhâšiđ kost peri, ko toos lii jiärmálâš čielgiittâs já ulme.

Pyeri mätki, já pargomohtâ jieškođe-uv pargosuárgán!

Käldeeh:

Orroomviste (Facebook) 27.5.2021

https://fi.wiktionary.org/wiki/keikka 27.5.2021

22.5.2021

Mun čuovvum jieččân puhelimáin suomâkielâ kielâlävdikode seminaar já vuod iberdim pyerebeht Suomâ aalmuglâškielâi huolâid. Siämmást mun keččim iiđeedspejâlân: vuoptah lijjii siähánâm iijâ maŋa, mut mun smiettim, mon immâš tiet mun jiem lam jieš ornim sämmilii kielâsiärvusist siämmáámuđusii seminaar. Mun huolâstuvvim nuuvt čuuvtij, et čärvejim puhelimân puástusaajeest. Tot njivádij. Mun irâttim josijduttiđ tom. Puhelin ij lam siämmáá mielâ: tot olvoškuođij. Ko mun jiem tállân iberdâm, mast lâi saahâ, te puhelin sooitij jiešmeidlist etikuávdážân. Puoh puáluh telehvoonist lijjii paldpaldâluvâi. Puhelimest jienâ koijâdij, mii eeđijd must lâi. Mun lijjim hiämáskâm já västidim, et must ij lam mihheen eeđijd. Mut sarnum-uv mun tuođâ? Tiäđust-uv must lâi eeti! Muu kielâsthân lii eeti! Aalmuglâškielâin-uv lii aainâs-uv pajanâm voorâtiäddu, mon kalga čuávvuđ. Nuuvt čielgâ merkkâ tast, et kielâi eeti lii suolgâi siisâ kiemârdeijee kyevdi.

Iiđeedjurduuh juátkojii já sirdâšuvvii siärván. Anarâškielâst servi kárttá kyeddiđ ovdâsvástádâs sárnumkielâst, čaallum kielâst já meiddei kielâ vuáđututkâmist, mii lii ohtsâškoddeest šeštum meddâl. Tieđâlii já lussâdub säärjist vuod tot vänitutkâmuš, mii lii vala siäilum já mast pyeremustáá palhâšuvvoo, ij lah aalmuglâškielân ige ucceeblovokielân almostittum. Jieš lam oppeet suddodâm tast, et lam sárnum muččâdávt kielâstân, mut almostittám eŋgâlâskielân. Ij-uv aalgâaalmugaašijn liijká kolgâččii prinsiplávt sárnuđ ääši miäldásii kielân?

Ucceeblovokielâ čaallum media parga lummoruđâigijn, veik tast kolgâččij šoddâđ čuuvtij eenâb uáinojeijee pargo, já toos kolgâččij leđe olmânáál pargoäigi, aainâs-uv okkoloostâ verd. Já kyevdi vuod čuovvit muu: mut ko čaallum kielâ ärbi lii nuuvt nuorâ, čälleeh-uv láá nuuvt uccáá…

Jis ij motomin aalgât, te ij juuvsâgin maiden. Sämikielâlâš eres almostittemtoimâ kištottâl jo-uv oppâmateriaalalmostitmijgijn teikâ talle lussâdub säärjist váldukulttuur almostittemtoimáin. Teikâ talle tot ij kištottâl ollágin, tastko mihheen ij lah ige kihheen västid masten. Já ko lohheeh-uv láá nuuvt uccáá…

Mun iberdâm ain čieŋâlubbooht eđe tast, et kielâvuávám kalga tuođâi-uv algâttiđ. Vaarâ tom lii pyeri algâttiđ šiev kielâseminaar orniimist.

Eromâš šiev já šluvgee cuvnâm jyehi tááhust muu puhelimest. Mun jiem tuommii jieččân puhelin. Tot lii vuovâs tiŋgâ. Mut kale ääšist uážžu ettâđ já kalga-uv talle larmâdiđ. Já puáhtá koijâdiđ, mii eeđijd kielâst lii – almolávt já meiddei ovtâskâs ulmuu tääsist.

Onne peessim išediđ Anarâš-loostâ čallui kielâtäärhistmist. Loostâ toimâtteijeeh iä lah eenikielâliih, nuuvt et kielâlii išán lii tyellittälli tárbu. Taat porgâmpuddâ nonnij muu uáinu tast, maggaar lii kielâpargee luándulâš luuhâmproosees. Tot lii tuođâi eresmuđusâš ko táválii lohhest. Muu pargoskippáár lii kuhháá luuhâm lostâčalluid muuneeld, já tääl sun lii mottoom muudon joskâm taam. Mut liijká sun adelij macâttâs, et tiätu uásih loostâst iä lam kielâlávt aaibâs loopâ räi čorgejum. Já tuotâhân tot tiäđust-uv lâi-uv! Adai maid mij täst lep oppâm? Tom, et kielâpargee ij kustoo pyevti ige áppád luuhâđ teevstâid eresnáál ko ruopsis pennáin já keppisávt stilisistmáin. Nuorâvuođâstân mun muštám professor, kote ain staavij Hesari ruopsis pennáin. Lâš-uv sun kuássin adelâm luhâmijnis macâttâs, te tast mun jiem tieđe.

Anarâš-loostâ váldutoimâtteijee sáárnui muččâdávt jieččân pargoskipárist mut smietâdij siämmást jiänusân: ”Sun kuittâg lohá loostâ. Mondiet sun ij pyevti luuhâđ tom muuneeld?” Mun lijkkojim taan jurdui. Jieijâs luuhâmfiäránijn muu pargoskippáár mieđettij-uv moonnâm ohhoost, et sun ij kustoo määti luuhâđ teevstâid eresnáál ko tivodemuáinust. Taat lii-uv sämikielâlii kielâpargee áámmáttavdâ, mun oskom – faallâđ čurgâdis kielâ lohhei.

Váldutoimâtteijee jurduu tyehin lii uáli fiijnâ filosofia: talle ko lostâartikkâlijd lohá muuneeld, ij ton maŋa taarbâš iätáduddâđ tondiet, et jieš loostâst ličij huámmášuttem. Valmâš loostâ luhâmist šiäštá ennuv ääigi ko vyerdimist lii positiivlâš luuhâmfiäráán: áinoo pargon páácá kejâdiđ mučis kuuvijd čurgâdis teevstâ paaldâst. Loostâhân kielâpargee kuittâg-uv stäävee lohheest lookán. Ruopsis pennáin luhâmân taarbâš ain siämmáá ääigi, poorgâi te tom muuneeld teikâ almostittem maŋa.

Taat váldutoimâtteijee uáinu lii lamaš meid muu juurdâ nuorâi kirjálâšvuođâ luhâmist. Tággáár luuhâm lii meiddei stuorrâ lukko: puáhtá stilisistiđ eidu togo, kogo tekstâ ij mottoom suujâ tiet jođe nuuvt fiijnáht, já puáhtá renskađ kielâfeeilâid-uv. Luhâmuš sämikielân ij lah valagin nuuvt valjeeht, nuuvt et kielâpargee pyereest-uv puáhtá luuhâđ loostâid já kiirjijd muuneeld, ovdilgo toh láá olmânáál šoddâmgin. Teikâ aainâs-uv išediđ teevstâi čäällimprosessist já ideai huksiimist.

Muu raavâ lii-uv: iššeed sämikielâ čällee já älkkeedit jieijâd luuhâmproosees! Luuvâ teevstâ jo muuneeld!

Irja Seurujärvi-Kari PhD, Indigenous Studies, UH, a former long-time vice-president of the Sámi Parliament

Some comments on Sámi Reconciliation process in Finland

Reconciliation is an ongoing process of establishing and maintaining respectful relationships, as the Canadian Commission defined it in its final report (2015). The Sámi reconciliation process in Finland has still many open questions, such as which issue is to be reconciled and what kind of the mandate will be constructed or who will be its leaders and members. Are there people who do not try to reach for their own interest, for their political or scientific advantages and honour to themselves? Reconciliation could not be used as a political or scientific tool, as it seems to happen now in Finland. The process can also become a big show or hard political competition. Reconciliation if it is used as therapy can sometimes be helpful but it can also cause a harmful influence on people and create new traumas. Who or what part will be a winner? Is this all worth of it? I hope we won’t get disappointed at the results.

Due to vagueness of Sámi reconciliation process and the long going debate on the Sámi definition it would have been best to complete the ratification of the Nordic Sámi Convention (2005, 2017) by three states and the Sámi. The Nordic Sámi Convention ensures a position of the Sámi as equal as possible in the Nordic states, especially concerning Sámi identification issues, the criteria for defining membership and the right to vote in the Sámi election. The ratification of the Nordic Sámi Convention after the various negotiations and agreements between the states and three Sámi Parliaments could also reconcile historical wrongs towards the Sámi by the states.

In addition, the Finnish Sámi Parliament has continuously complained the lack of resources to fulfil the aims of the Sámi Parliament Act to promote Sámi linguistic, cultural and economic rights.  To start this reconciliation process again won’t be easy, it would cost a lot of money and take very long time. That’s why some former Sámi political leaders would rather use limited resources to the benefit of Sámi communities and children through teacher training, livelihoods and economics than a formal reconciliation process. Dialogue and empathy are still, as they have been since the rise of the Sámi movement 100 years ago, the best methods to build trust and relationships between different persons and groups and thus transform the world a more human and tolerant place to live in.

 

Tatu Torikka City-Sámit r.y. várreságadoalli/varapuheenjohtaja

Feastasáhkavuorru Helssega universitehta sáme- ja álgoálbmotdutkama ordnen sámi álbmotbeaivve leavgafeasttas 6.2.

 

Bures boahtin, buorre beaivi ja giitu bovdehusas boahtit doallat sáhkavuoru odne guđat beaivve guovvamanus čuodi okta jagi dan maŋŋá go vuostas stuorra Sámi deaivvadeapmi dollojuvvui.

Tervetuloa, hyvää päivää ja kiitos kun sain tulla puhumaan teille tänään kuudes päivä helmikuuta, saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaiset ovat asuneet pohjoisessa, Saamenmaassa, jo vuosisatoja ennen nykyisten valtioiden syntyä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa elossa oleva alkuperäiskansa ja haluamme, että myös pysymme sellaisina. Meitä saamelaisia on suomessa n. 6000, eli n. 0,1% suomen väkiluvusta, meistä alle puolet puhuvat saamenkieltä äidinkielenään. Olen yksi heistä. Valitettavasti päivittäin kieltäni en kuitenkaan enää pääse puhumaan, puhun enemmän englantia kuin saamea.

Saimme lippumme vuonna 1986, olin silloin kahden kuukauden ikäinen. Lipussa on neljä väriä: punainen, sininen, keltainen ja vihreä, ne tulevat saamenpuvun väreistä, sininen ympyrän kaari kuvastaa kuuta, punainen aurinkoa.

Ollessani 10 vuotias, Suomen Saamelaiskäräjät perustettiin, se oli kotipaikassani Inarissa iso juttu. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1973 perustetun Saamelaisvaltuuskunnan tilalle. Saamelaiskäräjät ovat edistäneet paljon Saamelaisten tilannetta. Pääsin itse lähemmin tutustumaan saamelaiskäräjiin ollessani 18 vuotias, kun työskentelin heillä kesän siirtämässä heidän kirjastoaan tilasta toiseen.

Miltä tuntuu olla saamelainen kaupungissa? Muutin kotiseudultani Saamenmaalta kaupunkiin, etelään, tai oikeastaan Keski-Suomeen, mutta 900km etelään tutui enemmän etelältä kuin keskeltä. En tuntenut kaupungista ketään, enkä varsinkaan ketään, jonka kanssa olisi pystynyt puhumaan saamea. Koin henkilökohtaisesti ensikosketukseni kulttuurin ja kielenhäviämisen, kun muutama vuosi muuttoni jälkeen olin viettämässä joulua kotonani. Isäni alkoi puhua minulle saamea, enkä kauhukseni pystynyt käymään keskustelua ajatuksistani ja arkipäivistäni hänen kanssaan. Olinhan käynyt peruskoulun saameksi, kirjoittanut molemmat äidinkieleni lukiossa ja puhunut kieltä lähes päivittäin syntymästäni asti. Seuraavana päivänä tein päätöksen, joka yhä pitää: Päätin alkaa puhua saamea isäni kanssa puhelimessa. Näin sain saamenkieliannoksen, jotta kieleni säilyy.

Muutettuani Helsinkiin reilu kaksi vuotta sitten, olen tekemisissä useamman saamelaisen kanssa, kuin asuessani Jyväskylässä. Vajaa 2 vuotta sitten pikkuserkkuni otti yhteyttä minuun ja pyysi mukaan City Samit saamelaisyhdistyksen toimintaan. Nyt olen ollut mukana toiminnassa jo toisella hallituskaudella.

City Samit ry:n tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää kotiseutunsa ulkopuolella asuvien saamelaisten kulttuuria ja kieltä. Helsinki oli pitkään suurin saamelaiskaupunki saamelaisalueen ulkopuolella, nyt Rovaniemi on vienyt sen tittelin.

Vaikka ajat ovat olleet raskaat, saamelaiskäräjälakia ei saatu suomen eduskunnassa uudistettua, ja Ilo 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista jäi myös ratifioimatta. Valoa on näkyvissä kuitenkin muilla rintamilla, olemme hallinnoineet yhdistyksen kautta saamenkielistä kielipesää jo useita vuosia. Helsingin kaupunki on luvannut aloitta ensi syksynä kaksikielisen suomi-saame opetuksen peruskoulun esi-2 luokkalaisille Pasilan ala-asteella. On mahtavaa, että nuoret ovat valmiita edistämään saamelaisuutta ja puhumaan siitä, ilman häpeän pelkoa, ylpeydellä. Jos haluamme edistää asioitamme, meidän täytyy ensin puhua niistä ääneen ja avoimesti. Kertomalla muille keitä olemme, saamme heidät ymmärtämään ja arvostamaan kulttuuriamme, identiteettiämme ja niiden luomia tarpeitamme.

Giitu

Kiitos

 

Pidin toukokuussa pari monikielisyyteen liittyvää esitelmää ja julkaisin niiden keskeistä sisältöä blogissani:

https://pasisaukkonen.wordpress.com/2017/08/06/pari-esitelmaa-monikielisyydesta-suomessa-ja-helsingissa/

Linkkiä saa levittää asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.

Kaikki kommentit tervetulleita, etenkin kriittiset.

Pasi Saukkonen, Erikoistutkija, dosentti

Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia

Kaupunkitutkimus ja -tilastot

Puh: 040-3344800

https://pasisaukkonen.wordpress.com/

Marja-Liisa Olthuis

Perrui várás čaallum uápiskirjeh kyevti- já maaŋgâkielâgvuođâst láá táválávt pyereh. Ravvuuh suápih almolávt meiddei ucceeblovokielâ tilán. Ohtâ raavâ lii kuittâg taggaar, et tom lii tárbu kieđâvuššâđ sierâ: ”Sáárnu páárnážân jieijâd eenikielâ”. Kielâ valjim lii ulmuid herkis äšši, ko lii saahâ jieijâs párnáin. Tággáár raavâ adeluvvoo távjá taggaar perrui, mast enni já eeči iävá sáárnu páárnážân siämmáá kielâ. Taat raavâ suápá kale pyereest stuárráábijd kieláid, mut taggaar olmooš, kote smiättá aštum kielâid, uáiná eresnáál. Tondiet čálám taan blogičalluu já kiävtám eresmuđusii paječalluu ko “eenikielâ”.

Termâ eenikielâ čuujoot kyevti- já maaŋgâkielâgvuođâst kielân, mii lii olssis noonâ kielâ – taggaar kielâ, mon lii vuosmustáá oppâm, mon máttá hirmâd pyereest, mon kiävttá ennuv já moin olmooš lii čuovviittum-uv. Jieijâs kielâ miäruštâllâm oro-uv lemin čuuvtij älkkeb eenâblohon kullee ulmui ko ucceeblovokielâ sárnoi. Noonâ eenikielâ lii puoh linásumos kielâ, moos finnee tobdoid-uv fáárun. Tom lii älkkee kevttiđ. Taan perspektiivist lii čaallum tággáár-uv pahudem: “Párnáá kielâtááiđun sáttá leđe joba vaahâglâš, jis vaanhimeh sárnuškyettiv páárnážân eres kielâ ko eenikielâs, mon suoi iävá maŋeláá oppâm ege haaldâš tom tuárvi pyereest.”

Noonâ eenikielâ -perspektiivist ij lah máhđulâš ruokâsmittiđ vanhimijd sárnuđ aštum kielâ párnáidis. Aštum já uccáá kevttum kielâst ij lah lamaš tile šoddâđ noonâ čuovviittâskiellân. Jis tággáár tiileest sárnuškuát kielâ sárnum varâlâšvuođâst teikâ kielâmáátu rijttáámettumvuođâst, kiävá hyeneeht: kielâ sárnum nohá toos tondiet ko ohtâgin sárnoo ij lah tuárvi čeppi ige tohálâš. Tággáár tile lii anarâškielâst-uv já eres-uv sämikielâin. Ij lah ohtâgin olmooš, kii ij kuássin tarbâšiččii smiettâđ saanijd já ráhtusijd. Mađe spesifub kielâkevttimohtâvuođâst sämikielâi kevttimist lii saahâ, tađe vissásubbooht vädisvuođah iteh.

Anarâškielâ iäláskittemohjelmeh láá puáhtám kielâsárnoid koskâmuu suhâpuolvân – toos, mii lâi monâttâm kielâs. Tääl luhhoost kielâsárnoi juávhust láá pargoahasiih ulmuuh já meiddei sämikieltáiđusiih vanhimeh. Eidu taah ulmuuh tarbâšeh moovtâ já ruokkâdvuođâ kevttiđ kielâ já sirdeđ tom párnáidis-uv. Juáhháá kielâmáttu lii kielâsirdemist árvugâs. Taan koskâmuu suhâpuolvân puáhtá tuše ettâđ: sáárnu páárnážân sämikielâ nuuvt ennuv ko puávtáh já máátáh. Anarâškielâst láá-uv maaŋgâs, kiäh láá näävt porgâm. Tääl mist láá vuod eenikielâliih párnááh. Já anarâškielâ siäilu tuše váldukielâ paaldâst, nuuvt et taah eenikielâliih párnááh láá kyevtkielâgeh. Sist láá kyehti eenikielâ.

Muu jieččân muštoh mäccih ihán 1996, kuás muu puárásumos nieidâ šoodâi. Vuossâmuu ihepele mun sarnum sunjin suomâkielâ. Lijjim kale smiettâm sämikielâ sárnum-uv mut tubdim, et muu kielâmáttu ij lam nuuvt nanos já et lijjim hirmâd ohtuu. Teikâ kale mun mattim sämikielâ mut jiem lam kiävttám tom aktiivlávt. Tondiet eenâblovokielâ lâi luándulâš valjim. Ko moonnim Sáámán, muštám pyereest, ko Vuoli Ilmar koijâdij muu nieidâ kielâtiileest. Mun västidim. Muštám vala-uv Ilmar muáđoid já pettâšume, mii muštâlij: tun meiddei! Ij sun tom kale ettâm mut tot oinui. Eidu suu muáđoh pieijii muu uđđâsist smiettâđ. Munhân lijjim luuhâm sämikielâ – naa, “sämikielâ“ lâi talle pajekielâ, mut mun uáinojim anarâšâi čoolmijn anarâššân. Meiddei vuossâmuuh kielâtieđâliih pargoh, maid mun porgim, lijjii anarâškielâ pargoh. Pargo-uv kennigâtij sárnuđ pääihist sämikielâ. Nuuvt te mun mulsum kielâ ihepele puáris nieidâžân, já sun liijká moijái munjin siämmáá muččâdávt ko ovdil-uv já kuldâlij. Luhhoost tien ahasâš ij vala sárnum, nuuvt et must-uv lâi äigi pyerediđ jieččân kielâtááiđu. Eidu tien ááigán monnii-uv muu pargoin kielâoopâ čäällim já sänikirje rähtim. Mii te ličij lamaš pyereeb vyehi kielâ oppâmân ko tággáár vuáđupargo. Já ko äigi kuulâi, páárnáš oopâi sämikielâ já sárnu tom tääl njyebžilávt, imâštâl tom, mondiet tot munjin lâi nuuvt vaigâd. Veik must láá lamaš motomeh vädis iveh kielâlávt, tääl lam luholâš, et lam tom porgâm. Kijttoseh kale kuleh kielâpiervâlân, mii lekkâsij siämmáá ääigi já faalâi munjin-uv kielâtorjuu, mon mun tarbâšim. Oovtâst mij lep kielâ máttááttâllâm, jiejah-uv.

Jis mun jurdâččâm eenikielâ-teermâ, lam luholâš, et puávtám jurdâččiđ ton miäruštâllâm nubenáál. Eenikielâ puáhtá leđe meiddei vááimu kielâ, veikâ monâttum kielâ-uv. Já jis tot ij lah suuvâ kielâ, tot puáhtá leđe olssis mudoi vááimuvuálááš. Rijttáá, et tot kielâ, mon páárnážân sárnu, lii olssis nuuvt räähis, et ton oovdân vaja jieš-uv porgâđ. Tuše toin naalijn sämikielâst lii puátteevuotâ. Munjin olssân lii puáttám äigi luoppâđ eenikielâ-teermâst. Tot lii jo tovâttâm tuárvi ennuv soro já murrâš. Sáárnum vááimuvuálásii kielâst.

BEAIVVI BÁRTNIID NANA NÁLLI!

lue blogi pohjoissaamen alta!

Inka Kangasniemi

Miten saisi siirrettyä lapsille sitä upeaa arvomaailmaa, mitä saamelainen muotoiluajattelu sisältää? Sitä olen miettinyt vuosikausia. Ei lapsille auta luennoida käsityöläisen materiaalituntemuksesta, eri materiaalien mahdollisuuksista tai saamelaisen esineistön evoluutiosta. Eivät lapset liioin jaksa tehdä hitaita perinteisiä pahka-, sarvi- tai turkistöitä.

Tutustuttuani muotoilukasvatuksen maailmaan Mikkeli Art and Design Weekillä vuonna 2015 aloin kehittelemään mielessäni konseptia lapsille suunnatuista työpajoista, joissa yhdistyisi saamelainen muotoiluajattelu ja nykymuotoilun työkalut. Työpajoissa lähtökohtana työskentelylle olisivat Saamelaisarkiston materiaalit, kuten valokuvat tai muut paperiset aineistot.

Saamukas-hankkeen käynnistyttyä aloin ideoimaan työpajojen sisältöjä siten, että niissä näkyisi selkeästi nykyajan saamelaisten elinkeinojen kirjo ja arktinen lifestyle. Sisältövaihtoehtoja oli aluksi kymmeniä, joista Saamukas-hankkeen testaukseen päätyi kolme erilaista sisältöä.

Rajasin työpajojen rakenteen hyvin tarkkaan. Suunnitellut työpajat ovat luonteeltaan intensiivisiä. Niiden runko on tarkkaan mietitty ja aikataulutettu. Yhden työpajan kesto on kaksi tuntia, johon sisältyy toimeksiannon lisäksi alkuideointi, ideoiden läpikäynti, varsinainen työskentelyvaihe sekä palaute.

 

Saamelainen perinne kohtaa muotoilun työkalut

Esittelen seuraavaksi kolme hankkeen aikana toteutunutta työpajaa:

Graafisen suunnittelun työpajan lähtökohtana toimivat oman alueen perinteiset kuviot kudonnaisissa. Työpajassa oppilaat suunnittelivat lapaskuvioiden esitystekniikan innostamina printattavat kuosit kangaskasseihin.

Työpaja alkoi toimeksiannon jälkeen kolmen konseptin suunnittelulla, jonka jälkeen jokainen vuorollaan esitteli omat konseptinsa ryhmälle. Kunkin oppilaan kohdalla käytiin nopeaa vuorovaikutusta konsepteista, ja sen jälkeen oppilas kertoi, minkä konsepteista hän haluaa toteuttaa painokuosiksi. Myös muu ryhmä sai äänestää mieluista konseptiaan.

Tämän jälkeen valittu konsepti piirrettiin pikselitekniikalla kuultopaperille. Lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajasta.

Kotona käsittelin työpajasta keräämäni pikselityöt kuvankäsittelyohjelmalla printtikuvioiksi, ja lopputuloksena syntyi tyylikkäitä ekologisia kangaskasseja.

 

Käyttäjälähtöinen suunnittelu -työpajassa lähtökohtana toimivat saamelaisten käyttämät reet ja ahkiot. Työpajassa oppilaat toteuttivat rekiä ja ahkioita joko kollaasi-, tai hahmomallitekniikalla.

Työpaja alkoi toimeksiannon ja kohderyhmän valinnan jälkeen aivomyrsky-nimisellä ideointimenetelmällä, jonka ideana on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita lyhyessä ajassa. Menetelmässä kaikki saavat sanoa aiheeseen liittyviä ideoita yhden toimiessa kirjurina. Hulluimmatkin ideat ovat sallittuja. Kirjatut ideat ovat kaikkien käytettävissä.

Tämän jälkeen oppilaat piirsivät nopean luonnoksen omasta ideasta paperille, jonka jälkeen siitä tehtiin esityskuva kollaasitekniikalla tai kolmiulotteinen hahmomalli. Lopuksi oppilaat antoivat palautetta työpajasta.

 

Estetiikka-työpajassa lähtökohtana toimii saamelainen ornamentiikka. Työpajojen tuloksena syntyi kierrätetystä vuolukivestä riipuksia, esimerkiksi kaulaan tai reppuun.

Työpajan toimeksiannon jälkeen oppilaat saivat perehtyä oman alueen saamelaiseen ornamentiikkaan, jonka pohjalta he saivat suunnitella kuvioita omaan työhönsä. Suunnitelmien läpikäynnin jälkeen oppilaat aloittivat työskentelyn, joka jaottui kolmeen vaiheeseen. Työkalujen käyttö ja materiaalin työstömenetelmät, ornamentiikka ja muodonanto sekä kiviosan kiinnitys riipusnauhaan. Työpajan lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajoista.

Kuvia työpajoista näet tästä.

Palaute Saamukas-hankkeen työpajatoiminnasta on ollut tähän asti paitsi innostunutta, myös innostavaa. Hankkeen lopputuloksena syntyy kokeellinen saamelainen muotoilukasvatuspaketti. Pakettia voivat omassa toiminnassaan hyödyntää niin saamelaiset käsityöläiset, opettajat kuin vapaa-ajan ohjaajatkin. Tulen keräämään oppilaiden palautteen lisäksi palautetta opettajilta, joiden kanssa olen työpajoja kouluissa pitänyt.

Saamelainen muotoilukasvatus on käsitteenä uusi, joten kutsunkin kaikki mukaan ideoimaan, luomaan ja muotoilemaan saamelaista muotoilukasvatusta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Osoitteeni: ikangasniemi@hotmail.com

Yhteistyössä Saamukas-hankkeessa toimivat Saamelaisarkisto, Taiteen edistämiskeskus, Utsjoen kunta, Inarin Kunta, Sodankylän kunta Rovaniemen kaupunki ja Inarinsaamelaiset ry. Rahoitusta hankkelle ovat myöntäneet Alli Paasikiven säätiö ja Kalevala-korun kulttuurisäätiö.