About Attila Paksi

Čoahkkáigeassu

Artihkal gieđahallá fátmmasteaddji huksehusaid pedagogalaš dutkama ja skuvlejumi fátmmasteaddji rolla vehkiin. Sámi pedagogihkka máksá máŋggametodalaš dutkamuša ja geavadaga pedagogalaš iešvuođain, earret eará oahpahusas, oahppamis ja bajásgeassimis sihke institušuvnnalaš ja ii-institušuvnnalaš oktavuođain. Loahppaboađusin dat ohcá vugiid mo eamiálbmot institušuvnnalaš oahpahusa sajádaga skuvlen ja diehtu, mállet, vuogit ja sisdoalut galggašedje lágiduvvot nu ahte dat válddášedje vuođu sámi bajásgeassinárbevierus ja kultuvrralaš konteavsttas. Sámi pedagogihka guovddážis lea dasa lassin maiddái hástaleaddji gielladili iešvuođaid čoavdin. Artihkal suokkardallá ja ovdanbuktá fátmmasteaddji huksehusaid čoavdin dihtii máŋggakultuvrralaš pedagogalaš dili kulturkollišuvnna dahje čuolmma. Pedagogalaš sámedutkan lea áigeguovdilis suorgi, dasgo ovdamearkan sámeoahpahusa ja bajásgeassima dilit gáibidit fuomášumi dan dihtii, go dat leat institutionaliserejuvvon ja ožžon lágalaš doarjaga maŋimuš 30 jagi áigge. Pedagogalaš historjá váikkuha duogážis, mii báidná otná geavadiid. Ovdamearkan sápmelaččat leat massán muhtin muddui kulturdovdomearkkaid, ja de nubbe dáfus vuostegeahčin lea jođus ealáskahttin. Pedagogalaš ovdáneami ja dálá skuvlema árgabeai dili lea dehálaš dutkama vehkiin loktet oidnosii. Pedagogihkka lea okta reaidu servodatlaš diliid čoavdimii.

Fáddásánit: sámi pedagogihkka, fátmmasteaddji huksehusat, enculturašuvdna, ealáskahttin

Työryhmän artikkelissa kuvataan Skolt Saami Memory Bank-hankkeen työtä ja metodia kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin elvytyksessä arkistoaineistojen palautuksen kautta. Hankkeessa on kehitetty uudenlainen käytännön toiminnan metodi, joka koostuu seuraavista osista: 1) Arkistotyö ja arkistotutkimus, jossa etsitään, järjestellään, analysoidaan ja valmistetaan aineistoja. Tämä työ mahdollistaa arkistoaineistojen käyttämisen. 2) Aktiivinen arkistoaineistojen palautustyö, jota tekevät kolttasaamelaiset kieli- ja kulttuurityöntekijät yhteisön sisällä. 3) Merkityksellistä on ollut luoda toimiva polku arkiston ja yhteisön välille yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Lisäksi kuvaamme tämän jo alkaneen työn käytännön vaiheita ja vaikuttavuutta yhteisön kielen- ja kulttuurin käytön kannalta.Työryhmä Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff

Koltansaame, arkisto, repatriaatio

Tän artikklest tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõõzz -vuõtt. Täid jååʹđtõõzzid vuäitt raajjâd nuʹtt nomiinin ouddmiârkkân liâskkvuõtt  go adjektiivin še ouddmiârkkân kõrrvuõtt. Ođđ sääʹnǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjtõõzz mieʹldd jååʹđtõõzz vuâđđan vuäitt leeʹd nuʹtt predikatiivååʹbleǩ ouddmiârkkân jõõskâsvuõtt < jõõskâs #jõskk go attributtååʹbleǩ še ouddmiârkkân ääʹhnesvuõtt < ääʹhn #ääʹhnes. Tän artikklest tuʹtǩǩääm kuäbbaž täin vuâđin lij tääuʹjab, lie-a jeäʹrdõõzz jååʹđtõõzzi kõõskâst da mäʹhtt näkam jååʹđtõõzzid raajât jeeʹres sääʹmǩiõlin. Veʹrddeem nuõrttsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzid aanrõsǩiõl jååʹđtõõzzin -vuotâ da tâʹvvsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzin -vuohta. Tuʹtǩǩääm måkam jååʹđtõõzz lie sääʹnǩeeʹrjin di mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõlâst.

Tät tuʹtǩǩummuš oudd ođđ teâđ sääʹmǩiõl sääʹnraajjmõõžžâst. Tuʹtǩǩummuš lij vääžnai tõn diõtt go ânnʼjõžääiʹj sääʹmǩiõʹlle raajât jiânnai ođđ saaʹnid da sääʹnraajjmõõžž haaʹleet normativisâʹstted.

Addjektiiv
Nomiin
Sääʹnraajjmõš
denominaaljååʹđtõõzz

Norgga árktalaš universitehta Giellatekno dutkanjoavku lea maŋimuš guokte jagi huksen anárašgiela morfologalaš analysáhtora, mii geavahuvvo ee. sátnedivvunprográmmas. Min artihkal guorahallá, man bures sátnedivvunprográmma doaibmá.

Prográmma optimála doaibman lea guovddážis ee, danin go gielahuvvan sohkabuolvvat čálligohtet giela ja dárbbašit bures doaibmi čállinveahkkeneavvu. Mii leat čoaggán autenttalaš teavsttaid ja vuos geahčadit, mat leat dáin teavsttain dábáleamos čállinmeattáhusat ja dasto guorahallat, man stuora oasi čállinmeattáhusain prográmma dál fuomáša ja man muddui prográmma máhttá fállat rivttes čállinhámi. Prográmma buorideami oainnus lea maiddái dárbu diehtit, maid čállinhámiid sátnedivvunprográmma ii dovdda ja dasto merke riekta čállojuvvon sátnehámiid meattáhussan.

Saamelaista muotoiluajattelua ei ole tutkittu, tai kirjoitettu tietääkseni lainkaan. Käsitteenä olen kuullut puhuttavan siitä hyvin vähän, lähinnä harvinaisissa muotoilijoiden ja saamelaisten käsityöläisten kohtaamisissa, jossain kodassa, kun on istuttu iltaa tulien ympärillä ja syöty kumppuksia. Miksi sen tutkiminen ja käsitteellistäminen sitten olisi niin tärkeää?
Muotoilun ala pyrkii tekemään arjesta parempaa ratkomalla ongelmia muotoilun työkalujen keinoin. Muotoilu voi keskittyä hyödyllisten tarvikkeiden muotoiluun siten, että niiden käytöstä arjessa tulee huomaamatonta ja mukavaa. Muotoilu voi olla käyttöliittymämuotoilua, kuten induktiolieden hipaisukytkinten toimintalogiikkaa. Muotoilija voi muotoilla ympäristöä helpommaksi vaikkapa kaupungissa joukkoliikenteen parissa. Yhä suuremmissa määrin yrityksille ja organisaatioille on hyödyllistä käyttää muotoilijoita se antaa myös tutkitusti kilpailuetua markkinataloudessa. Palvelumuotoilukin sekin alkaa jo olla tavalliselle kansalaiselle käsitteenä tuttu, mutta miten on strateginen muotoilu tai yhteiskunnallinen muotoilu? Ja miten saamelainen muotoiluajattelu liittyy tähän kaikkeen?
Tutkin artikkelissa arktista muotoilua koskevaa kirjallista aineistoa, sekä AIDA-hankkeen myötä Saamelaisarkistoon syntyvän Duodji-arkiston aineistoa.
Artikkelin esittelen saamelaisen muotoiluajattelun viemistä yhteiskunnalliselle tasolle ja herätän keskustelua siitä, mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin saamelainen muotoiluajattelu voi tarjota ratkaisuita.

Anarâš- ja nuortâlâškielâst lii konnektiivpartikkâl še, mon merhâšume lii kuohtuin kielâin ‘meiddei’. Tot sulâstit kärjilkielâ fokuspartikkâl še, mii lii vissásávt luávnejum ruoššâkielâst: ovdâmerkkân так же ‘meiddei’. Ceelhâoopâ já merhâšume tááhust sämikielâi še kevttih kuittâg eresnáál ko ruoššâkielâ же, mut iäruh láá meid kärjilkielâ še partikkâlijn.
Artikkâl ulme lii selvâttiđ já viärdádâllâđ še partikkâl kevttimnjuolgâdusâid já merhâšume sehe suogârdâllâđ ton historjá. Tutkâmkoččâmušah láá: Kost še puáhtá leđe celkkust? Maggaar ciälhus puáhtá leđe ton iššeedráhtus? Mii lii še merhâšume jieškote-uvlágán kontekstijn? Tutkâmmateriaalin láá njálmálii teevstah 1900-lovvoost. Puáris materiaal viärdádâllii tááláá kielâin. Artikkâljuurdâ vuolgij joton nuortâlâškielâ sárnoi Facebook-savâstâlmist.

Mu nákkosgirjidutkamuš guorahálla mo girjigiela dahje giellastandárda plánen váikkuhá erenoamážit áitatvuloš gielaide, nugo davvisámegillii ja kveanagillii. Mun geavahan metodan dáža gielladutki Lars S. Vikøra korpusplánema analyserenmodealla, mii sisttisdoallá sullii guoktelogi prinsihpa. Dáiguin prinsihpaiguin lea vejolaš govvidit makkár čovdojumiid giellaplánenorgánat leat dahkan ja manin. Dán artihkkalis mun govvidan mo dávvisámegiela plánen 1970-logus lea dáhpáhuvvan ja mii lei giellalávdegottis čállinvuogireforma ulbmilin. Mun lean jearahallan guokte ovddeš giellalávdegotti miellahtu, geat leigga mielde plánemin vuosttaš oktasaš dávviriikalaš ortografiija. Dát jearahallamat leat vuođđun go lean analyseren giellalávdegotti barggu ja gávnnahan mo čállinvuogireforma lea váikkuhan dávvisámegiela čállimii ovddit ortografiijaid ektui.

“Giella ii jáme vieris giela váikkuhussii. Giella jápmá danin go olbmot eai hála dan” – Davvisámegiela kodaid ovttastumi guorahallan

Beaivválaš ságastallamis orru leamen dábálaš árvvoštallat almmolaččat sámegiela máhtu ja dili. Sáhttá gullat, ahte muhtin olbmos lea buorre giella, nuppi giella lea heittot, soames seaguha máŋggaid gielaid seahkalaid, vieris sánit bilidit giela, sámegiela dilli hedjona ja nu ain.
Dán artihkalis dutkan davvisámegiela Deanuleagis hállojuvvon suopmaniid ja ozan man láhkai suoma- ja dárogiela kodat ovttastuvvet sámegillii. Guorahallan njeallji arkiivačoakkáldaga jearahallamiid vuođul, ahte seaguhuvvojitgo gielat eanet dán áigái, go don dolin? Boarrásamos jearahallamat leat báddejuvvon jagis 1956 ja varrasamos materiála lea skáhppojuvvon jagis 2015. Kodaid ovttastupmi ii leat sámegielas ođđa fenomena, ja dán artihkkalis guorahalan mo dat lea nuppástuvvan vádjit 60 jagis.
Dutkamuša guovddáš doahpagat leat verbálahygienia, lingvisttalaš purisma sihke kodaid ovttastupmi. Mu ulbmilin lea čujuhit, ahte sániid lonen dahje kodaid ovttastupmi lea lunddolaš oassi máŋggagielatvuođa.

Fáddásánit: verbálahygienia, kodaid ovttastupmi, purisma, loatnasánit, máŋggagielatvuohta, interfereansa