Marja-Liisa Olthuis: Šoorcih já keccup

Anarâškielâ seervist lii monâmin Tuhháát sijđod nuorâkirjálâšvuotâ anarâškielân -haavâ. Kiirjijn láá oinum säänih šoorcihkeccup. Toh láá kale aaibâs táváliih säänih sämikielâst-uv, mut vaarâ ohtâgin ij lah ovdil šoddâm čäälliđ tain aašijn ige tiäđustkin lah smiettâm sanij čaallum häämigin. Tääl mun liččim faalâdmin taid sämikielân häämist šoorcihkeccup. Suomâkielâ myensterijd shortsit ja ketsuppi illá kannat kevttiđ sanij čälimist. Mondiet näävtkis?

  1. Säniaalgâ /sh/

Vistig-uv pieijâp šoorcijd juálgán, epke tääiđi tuhhiittiđ shoortsijd epge shoorcijdgin. Já ain: mondiet?

Kieđâvušâm vistig säniaalgâ /sh/ čäällim tagarijn tábáhtusâin ko sääni vuáhádittoo kielân. Suomâkielâ sh-myenster ij tuhhii, tastko tot ij lah systemaatlâš. Martti Räsäsii mield šuvijdeijee s ”suhu-s” lii problemaatlâš. Tot itá tuše lovnâsaanijn, ige suomâkielâst lah s š kooskâst merhâšumeoppositio, adai toh iä toovât merhâšumeiäru. Adai tondiet šuvijdeijee s iská šoddâđ suomâkielâst s-lágánin tondiet ko š ij lah sieivâ suomâkielâ jienâdâh. Sämikielâst vist tággáár merhâšumeoppositio lii: lii sahe já šahe, já lii eres äšši sárnuđ kištoost ko kistoost, adai ij lah aaibâs siämmáá, moin naalijn šuvijdit jieijâs s.

Suomen kielen perussanakirja addel muulsâiävtuid /sh/ čälimân: šokki ~ sokkišekki ~ sekki. Räsäsii mield šuvijdeijee /sh/ čálloo suomâkielâst kuittâg távjá sh:in, tego Tshekki pro Tšekki – toin aggáin, et sh-ovtâstume čälimist lii kulân teknisâš vädisvuotâ: š ruggâm puállupeevdist lii muálkkáb proosees ko kyevti puálu s+h teddilem. Mij lep sämikielâst luhhoost čuávdám viärráámuid puállupevdiaašijd áigáá jo, nuuvt et mij kale mättip mašináin-uv čälistiđ muččâdávt š – já tiäđust-uv eres-uv sämikielâ puustavijd. Timo Nurmi mield vist ulmuuh liijká halijdeh spellâđ shakki – lâš-uv suijâ tuše sh teknisii čälimist vâi tast, et shakki ličij fijnásub häämi ko sakki ~ šakki. Já suomâkielâ sakki kale meerhâš speelâ lasseen meiddei keezi, nuuvt et toin naalijn sáttá leđe pyereeb spellâđ šakki, amas šakkispellei kooskâst vala šoddâđ ilgâdis homonymiah. Nurmi ain ávžoo, et suomâkielâst maaŋgâin kielân vuáhádum saanijn sh-aalgâ puáhtá čäälliđ táválijn s-puustuváin: sortsitsampoo. Ko ucánjáhháá googlajim, te mááinus liijká avžuuttij muu: ”Osta shortsit!” Já munjin meiddei vuábdoo ”shampoo”. Mááinus ana shortsit– já shampoo-saanijd siitaatlovnân ige vieressäännin. Toi rääji lii ain epimiärálâš, já kuábbáá te kalga kevttiđ, oro lemin smakkâäšši.

Sämikielâst /sh/-äšši lii čielgâsub ko suomâkielâst. /sh/ lii luándulâš sämikielân kullee jienâdâh, já toos lii meid jieijâs graafeem. Adai ij lah mihheen suujâid heiviittiđ epimiärálii suomâkiel systeem sämikielân. Sämikielân puáhtá čäälliđ vieressanij heivitmist š, veik suomâkielâst luvâččij-uv sh-. Eres äšši lii talle, jis sääni váldoo heivithánnáá siitaatlovnân tego show.

Taan puksâovdâmeerhâst lii koččâmuš vieressäänist já ton heivitmist, nuuvt et sänialgâ kalga leđe šoor–. Mut maht ain juátkiđ sääni, já mondiet? Tot kieđâvuššoo uásist 2.

  1. Konsonantism c suomâkielâ ts-ovtâstume sajan

Sämikielâst iä lah tábáhtusah, main konsonantismist ličij ts-ovtâstume, pic ton saajeest lii cc teikâ c. Tondiet lii luándulâš kárvudâttâđ šoorcijd já čarviistiđ puttâlist keccup makaronloová oolâ.

Keccupist lii vala nubbe-uv heiviittemčuolmâ. Kielâravvimjuávkku lii normim, et suomâkielâ kuulmâstavvâlsijd i-loppâsâš saanijd puáhtá heiviittiđ kielân -i:ttáá, adai ton tááhust säniloopâst lii tuš konsonant. Talle lii älkkee sujâttiđ: peevdist lijjii maaŋgâmuđusiih keccupeh (sujâttem: keccupij jna.).

Já maht ain? Talle ko mottoom peeivi olmooš tolkká puurrâđ makaronloová keccupáin, te puáhtá pasestiđ veik pica uuvnâst. Ton pasemist lii vuovâs kevttiđ hiäivulii piccakeeđgi teikâ piccauuvnâ. Tyellittälli picca-uv lii aaibâs njaalgâ purrâmuš.

Käldeeh:

Timo Nurmi 2004. Vierassanat. Kirjoittajan ABC-kortti. https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/ Valdum 5.6.2021.

Martti Räsänen 2003. Vierassanojen kirjoitusongelmat. Kielikello 3 / 2002. https://www.kielikello.fi/-/vierassanojen-kirjoitusongelmat. Valdum 5.6.2021

Suomen kielen perussanakirja 1990-1994. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Marja-Liisa Olthuis: Suomâkielâ ”keikka” sämikielân

Facebook Orroomviistán lâi iđestâm koččâmuš (27.5.2021) tast, mii lii ”keikka” sämikielân. Suomâkielâst tiet sääni lii argâkielâ sääni, adai virgálii kielân tot ij nuuvtkin pyereest tuhhii. Mun smakkiistâllim sääni já iiskâm ettâđ siämmáá ääši sämikielân.

Ličij máhđulâš väldiđ sääni suomâkielâst ruávislovnân: keikka: ke’ika: keikkaast. Stijlâ lii váhá snobistisâš, fijnottâllee. Nubbe já muu mielâst pyereeb máhđulâšvuotâ lii vijdediđ mokke-sääni merhâšume já heiviittiđ kiävtun. Suomâkielâst keikka-säänist láá čuávuvááh merhâšumeh, já toh puohah lohtâseh paargon:

  1. (arkikieltä) esittävän taiteilijan esiintyminen
  2. (arkikieltä) tilapäinen työ, etenkin jonnekin tehtävä; työsuoritus, johon liittyy matkustaminen
  3. ryöstö tai murto johonkin paikkaan

Jis saahâ lii taidâr ”virgemääđhist”, te puávtáččij ettâđ jo-uv nuuvt et Sust lii keikka mäddin puáttee ohhoost teikâ Sust lii konsertmokke / livđummokke mäddin puáttee ohhoost. Jis iätá tuše Sust lii mokke mäddin puáttee ohhoost, te tot ij muštâl vala tuárvi pyereest jotteem suujâin, adai lii muu mielâst tárbu lasettiđ mookán čielgiittâs, mađe várás tot tahhoo. Mudoi-uv lii suomâkielâ miäldásâš ettâđ Sust lii mokke kuusnii. Sämikielân ličij vuohâsub ettâđ Sun muuhâš mäddin puáttee ohhoost. Talle sun lii tuše eelâšmin, ige suujâst lah maggaargin tiätu.

Jis vuod keikka uáivild jo-uv koskâpuddâsii pargo porgâm teikâ ton porgâm kostnii olgoláá, te talle meiddei puáhtá vijđediđ mokke-sääni kiävtu toin naalijn, et muštâl mohe ulme: Sust lii pargomokke Taažân puáttee ohhoost. Jis lii tuše ”mokke Taažân”, te ij tieđe, mađe várás olmooš tobbeen eelâš. Talle lii vuovâs ettâđ Sun áigu muhâšiđ pargoost Taažâst puáttee ohhoost. Jis pargo miäruštâllâm kuáđá täst meddâl, te tallegin ij tieđe, viäžžá-uv olmooš ovdâmerkkân káálvuid vâi mondiet sun lii joođoost. Jis vist saahâ lii koskâpuddâsii pargo porgâmist, talle lii vuohâsumos ettâđ Sun lii koskâpuddâsâš / meriáigásâš pargee, já manengis ij tuhhiiččii tot-uv et nabdaččij suu keikkapargen. Termâ mokkepargee ij muu mielâst heivii ton ohtâvuotân.

Jis saahâ lii rievedemmohheest, te tággáár ”virgemätki” tuáimá siämmáánáál ko ovdebááh ovdâmeerhah pargomohheest já livđummohheest.

Nuuvt et tääl te puáhtá ”keikkaastâllâđ” teikâ ”muhâšiđ kost peri, ko toos lii jiärmálâš čielgiittâs já ulme.

Pyeri mätki, já pargomohtâ jieškođe-uv pargosuárgán!

Käldeeh:

Orroomviste (Facebook) 27.5.2021

https://fi.wiktionary.org/wiki/keikka 27.5.2021

Marja-Liisa Olthuis: Kielâtieđâlâš iiđeeddramatiikka

22.5.2021

Mun čuovvum jieččân puhelimáin suomâkielâ kielâlävdikode seminaar já vuod iberdim pyerebeht Suomâ aalmuglâškielâi huolâid. Siämmást mun keččim iiđeedspejâlân: vuoptah lijjii siähánâm iijâ maŋa, mut mun smiettim, mon immâš tiet mun jiem lam jieš ornim sämmilii kielâsiärvusist siämmáámuđusii seminaar. Mun huolâstuvvim nuuvt čuuvtij, et čärvejim puhelimân puástusaajeest. Tot njivádij. Mun irâttim josijduttiđ tom. Puhelin ij lam siämmáá mielâ: tot olvoškuođij. Ko mun jiem tállân iberdâm, mast lâi saahâ, te puhelin sooitij jiešmeidlist etikuávdážân. Puoh puáluh telehvoonist lijjii paldpaldâluvâi. Puhelimest jienâ koijâdij, mii eeđijd must lâi. Mun lijjim hiämáskâm já västidim, et must ij lam mihheen eeđijd. Mut sarnum-uv mun tuođâ? Tiäđust-uv must lâi eeti! Muu kielâsthân lii eeti! Aalmuglâškielâin-uv lii aainâs-uv pajanâm voorâtiäddu, mon kalga čuávvuđ. Nuuvt čielgâ merkkâ tast, et kielâi eeti lii suolgâi siisâ kiemârdeijee kyevdi.

Iiđeedjurduuh juátkojii já sirdâšuvvii siärván. Anarâškielâst servi kárttá kyeddiđ ovdâsvástádâs sárnumkielâst, čaallum kielâst já meiddei kielâ vuáđututkâmist, mii lii ohtsâškoddeest šeštum meddâl. Tieđâlii já lussâdub säärjist vuod tot vänitutkâmuš, mii lii vala siäilum já mast pyeremustáá palhâšuvvoo, ij lah aalmuglâškielân ige ucceeblovokielân almostittum. Jieš lam oppeet suddodâm tast, et lam sárnum muččâdávt kielâstân, mut almostittám eŋgâlâskielân. Ij-uv aalgâaalmugaašijn liijká kolgâččii prinsiplávt sárnuđ ääši miäldásii kielân?

Ucceeblovokielâ čaallum media parga lummoruđâigijn, veik tast kolgâččij šoddâđ čuuvtij eenâb uáinojeijee pargo, já toos kolgâččij leđe olmânáál pargoäigi, aainâs-uv okkoloostâ verd. Já kyevdi vuod čuovvit muu: mut ko čaallum kielâ ärbi lii nuuvt nuorâ, čälleeh-uv láá nuuvt uccáá…

Jis ij motomin aalgât, te ij juuvsâgin maiden. Sämikielâlâš eres almostittemtoimâ kištottâl jo-uv oppâmateriaalalmostitmijgijn teikâ talle lussâdub säärjist váldukulttuur almostittemtoimáin. Teikâ talle tot ij kištottâl ollágin, tastko mihheen ij lah ige kihheen västid masten. Já ko lohheeh-uv láá nuuvt uccáá…

Mun iberdâm ain čieŋâlubbooht eđe tast, et kielâvuávám kalga tuođâi-uv algâttiđ. Vaarâ tom lii pyeri algâttiđ šiev kielâseminaar orniimist.

Eromâš šiev já šluvgee cuvnâm jyehi tááhust muu puhelimest. Mun jiem tuommii jieččân puhelin. Tot lii vuovâs tiŋgâ. Mut kale ääšist uážžu ettâđ já kalga-uv talle larmâdiđ. Já puáhtá koijâdiđ, mii eeđijd kielâst lii – almolávt já meiddei ovtâskâs ulmuu tääsist.

Marja-Liisa Olthuis: ”Luuvâ teevstâ muuneeld!”

Onne peessim išediđ Anarâš-loostâ čallui kielâtäärhistmist. Loostâ toimâtteijeeh iä lah eenikielâliih, nuuvt et kielâlii išán lii tyellittälli tárbu. Taat porgâmpuddâ nonnij muu uáinu tast, maggaar lii kielâpargee luándulâš luuhâmproosees. Tot lii tuođâi eresmuđusâš ko táválii lohhest. Muu pargoskippáár lii kuhháá luuhâm lostâčalluid muuneeld, já tääl sun lii mottoom muudon joskâm taam. Mut liijká sun adelij macâttâs, et tiätu uásih loostâst iä lam kielâlávt aaibâs loopâ räi čorgejum. Já tuotâhân tot tiäđust-uv lâi-uv! Adai maid mij täst lep oppâm? Tom, et kielâpargee ij kustoo pyevti ige áppád luuhâđ teevstâid eresnáál ko ruopsis pennáin já keppisávt stilisistmáin. Nuorâvuođâstân mun muštám professor, kote ain staavij Hesari ruopsis pennáin. Lâš-uv sun kuássin adelâm luhâmijnis macâttâs, te tast mun jiem tieđe.

Anarâš-loostâ váldutoimâtteijee sáárnui muččâdávt jieččân pargoskipárist mut smietâdij siämmást jiänusân: ”Sun kuittâg lohá loostâ. Mondiet sun ij pyevti luuhâđ tom muuneeld?” Mun lijkkojim taan jurdui. Jieijâs luuhâmfiäránijn muu pargoskippáár mieđettij-uv moonnâm ohhoost, et sun ij kustoo määti luuhâđ teevstâid eresnáál ko tivodemuáinust. Taat lii-uv sämikielâlii kielâpargee áámmáttavdâ, mun oskom – faallâđ čurgâdis kielâ lohhei.

Váldutoimâtteijee jurduu tyehin lii uáli fiijnâ filosofia: talle ko lostâartikkâlijd lohá muuneeld, ij ton maŋa taarbâš iätáduddâđ tondiet, et jieš loostâst ličij huámmášuttem. Valmâš loostâ luhâmist šiäštá ennuv ääigi ko vyerdimist lii positiivlâš luuhâmfiäráán: áinoo pargon páácá kejâdiđ mučis kuuvijd čurgâdis teevstâ paaldâst. Loostâhân kielâpargee kuittâg-uv stäävee lohheest lookán. Ruopsis pennáin luhâmân taarbâš ain siämmáá ääigi, poorgâi te tom muuneeld teikâ almostittem maŋa.

Taat váldutoimâtteijee uáinu lii lamaš meid muu juurdâ nuorâi kirjálâšvuođâ luhâmist. Tággáár luuhâm lii meiddei stuorrâ lukko: puáhtá stilisistiđ eidu togo, kogo tekstâ ij mottoom suujâ tiet jođe nuuvt fiijnáht, já puáhtá renskađ kielâfeeilâid-uv. Luhâmuš sämikielân ij lah valagin nuuvt valjeeht, nuuvt et kielâpargee pyereest-uv puáhtá luuhâđ loostâid já kiirjijd muuneeld, ovdilgo toh láá olmânáál šoddâmgin. Teikâ aainâs-uv išediđ teevstâi čäällimprosessist já ideai huksiimist.

Muu raavâ lii-uv: iššeed sämikielâ čällee já älkkeedit jieijâd luuhâmproosees! Luuvâ teevstâ jo muuneeld!

Call for papers – TEACHING, DIDACTICS AND PEDAGOGY IN SÁPMI

Ongoing writing invitation for a thematic issue focusing on didactics and teaching in Sápmi from different perspectives. Particular emphasis is placed on language and culture teaching, models, case studies, ongoing projects in schools, teaching materials and other issues related to didactics. In this context, didactics refers to a broader concept of teaching that addresses the questions WHAT, WHY and HOW. The thematic issue will include articles on both language teaching and cultural education as well as the teaching of other related content. The texts may focus on the Sámi language and its teaching, teaching in the Sámi language or teaching that deals with Sámi related content in, for example, majority schools, kindergartens, higher education institutions or, for example, vocational schools. The research association invites scientific articles for peer-review, as well as freelance blog posts that are more free-form and do not need to be peer-reviewed. The articles in the thematic issue will be published as they are completed. Possible topics are:

  • models and practices of language teaching
  • models and practices of cultural education
  • case study in schools (e.g. language immersion and distance learning)
  • teachers’ experiences
  • students’ experiences
  • good and worse ways of working
  • new models
  • indigenous didactics in Sámi schools / Sámi didactics in majority schools
  • or other current topics in the field of didactics

Hanna Outakoski is responsible for the special issue. Abstracts (100-150 words) should be sent to hanna.outakoski@umu.se as soon as possible. Please write “Dutkansearvi” as the subject line of the email. We also ask you to write your contact information at the top of the abstract: author (s), institution / department / university / department, and your own email address.

You will be notified of abstract approval within a few weeks. The abstract can be written in any Sámi language, Finnish, English, Swedish or Norwegian. It would be ideal if the final version of your article would be written in Sámi, but if necessary, we also accept texts in other languages. Publications written in Sámi language about didactics are still very few, and so we encourage the articles to be written in Sámi. The authors should take care of the correcting the spelling before the article goes for peer review or the blog is published. The editor-in-chief of the journal checks the spelling of scientific articles before peer review to ensure that it corresponds to the language level of the scientific publication. For more information on formal style issues, visit the research association’s website. Completed articles and blogs should be sent to the address above.

Irja Seurujärvi-Kari: Lyhyesti Dutkansearvin toiminnasta

Dutkansearvi – saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura ja sen saamenkielinen aikakauslehti

Tämän tekstin tarkoituksena on jakaa tietoa Dutkansearvi-nimisestä Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseurasta, joka perustettiin 15.6.2014 Helsingissä saamelaistutkijoiden aloitteesta ja toimesta.

Dutkansearvin pääasiallisena tavoitteena on harjoittaa tieteellistä toimintaa sekä toimittaa tutkimusseuran tieteellistä julkaisua Dutkansearvvi dieđalaš áigečála (pohjoissaamea) Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ (inarinsaamea) / Tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äi ́ǧǧpââ ́jjlõstt (koltansaamea). Suomessa ei oltu julkaistu yhtään saamenkielistä tieteellistä julkaisua ennen Dutkansearvin aikakauslehden ensimmäistä julkaisua vuonna 2018. Siten seuran julkaisutoiminta on paikannut tämän puutteen Suomessa. Aikakauslehti julkaistaan digitaalisena, http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/ Dutkansearvin ensisijaisena pyrkimyksenä on lisätä saamen kielten kirjallista käyttöä tieteessä ja edistää saamen kielten ja kulttuurin tutkimusta sekä vahvistaa saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen paradigmaa siten, että alkuperäiskansojen asioita tarkastellaan näiden näkökulmasta. Tavoitteena on saattaa tieteellisten tutkimusten tuottama tieto entistä paremmin vähemmistö- ja alkuperäiskansakieliyhteisöjen käyttöön ja arvioitavaksi sekä lisätä tiedeyhteisön ja saamenkielisten yhteisöjen välistä yhteistyötä. Seura korostaa vastavuoroisuutta ja yhteistyötä tutkijoiden ja tutkittavien sekä eri tutkijoiden välillä.

Seuraavaksi esittelyssä ovat Dutkansearvin tähänastiset julkaisut, niiden aiheet ja taustat:

Saamen kielten elävöittäminen ja kielen merkitys alkuperäiskansoille

Dutkansearvin aikakauslehden ensimmäisten numeroiden (2018, 1/2019) teemana on saamen kielten elävöittäminen ja lingvistiset rakenteet. Nämä artikkelit on julkaistu kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Seuran toiminta perustuu käsitykseen, jonka mukaan saamen kieliä puhuva etninen ydinjoukko on hyvin pieni, ja se tarvitsee vahvistusta sekä eri saamelaisyhteisöjen sisällä että niiden ulkopuolelta. Vähemmistökielten käyttö yli etnisten rajojen on omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta vähemmistökielistä yhteisöä kohtaan sekä vähentämään enemmistöyhteisön tavoitteita koskevia pelkoja vähemmistöyhteisössä. Tämä myös lisää tietoa saamelaisista sekä myös suvaitsevaisuutta saamelaisia kohtaan valtaväestöjen keskuudessa. Seuran toiminnan kantavana ajatuksena oli alun perin myös vähentää erilaisia etnisiä jännitteitä. Loppujen lopuksi kyse on myös kielen siirron optimalisoinnista eli siitä, että saamen kielet siirtyisivät entistä tehokkaammin sukupolvelta toiselle ja että kielenpuhujien määrä kasvaisi ja siten kielet säilyisivät elinvoimaisina. Tässä yhteydessä pyritään hyödyntämään muiden vähemmistö- ja alkuperäiskansakielten elävöittämisestä saatuja kokemuksia esimerkiksi muiden vähemmistökansojen, Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen sekä eri alkuperäiskansojen parista eri puolilta maailmaa.

Kielillä on keskeinen merkitys alkuperäiskansojen, kuten muidenkin kansojen kulttuureille ja niiden suojelulle. Alkuperäiskansojen perinteisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen välillä on kiinteä yhteys, ja sen vuoksi alkuperäiskansat kuten saamelaiset korostavat kulttuuriperinnön, arvojen ja kielen säilyttämisen ja jatkuvuuden merkitystä alkuperäiskansoille näiden hyvän elämän turvaamiseksi. Alkuperäiskansakielet ovat alkuperäiskansatiedon valtavia tiedon varastoja, joiden kautta avautuvat alkuperäiskansojen elämäntavat, luontofilosofiat, ajattelutavat ja rikas suullinen tieto. Monien alkuperäiskansojen perinteinen tieto sisältää tietoa luonnosta, elinkeinoista sekä henkisestä ja esteettisestä kulttuurista mikä sitoutuu läheisesti kieleen.

Alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansatieto ja sen teoretisoiminen

Alkuperäiskansatutkimus, johon myös saamentutkimus kuuluu, on kansainvälisesti nouseva ala, joka ansaitsee enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta akateemisessa tutkimuksessa kuin tähän mennessä on tapahtunut. Sillä ei ole samanlaista arvostettua akateemista asemaa kuin muilla tieteen aloilla, ainakaan Suomessa. Tällainen aliarvostettu asema akatemiassa voi johtua myös siitä, että tällä tieteenalalla, kuten muilla tieteenaloilla, ei ole ollut Suomessa omaa vertaisarvioitua aikakauslehteä ennen Dutkansearvin julkaisua, joka on pääasiallisesti saamenkielinen. Toisaalta jo 1960-luvun lopusta asti on maailmalla järjestetty alkuperäiskansojen tiedesymposiumeja, ja muun muassa vuonna 1968 perustettu IWGIA (suomeksi Alkuperäiskansojen kansainvälisten asioiden työryhmä) on julkaissut samannimistä tieteellistä aikakauslehteä. Nykyään alkuperäiskansojen keskuudessa arvostettu alkuperäiskansatutkimuksen aikakauslehti on Aotearossa eli Uudessa Seelannissa julkaistu AlterNative. Valitettavasti näitä aikakauslehtiä ei hyvin tunneta ja siksi niiden teksteihin myös harvoin viitataan.

Dutkansearvin vuoden 2019 toisen numeron Theorizing Indigenous Knowledge(s) aiheena on globaali alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansatieto ja sen teoretisoiminen, ja sen artikkelien kirjoittajat ovat eri puolilta maailmaa, ja sen vuoksi erikoisnumeron kielenä käytetään englantia. Alkuperäiskansatutkimuksessa on tarpeen käydä jatkuvaa dialogia vallitsevan perinteisen länsimaisen tieteen ja tutkimuksen kanssa ja pyrkiä siten välttämään turhaa vastakkainasettelua ja toiseuden representaatioita. Jos englannin käyttäminen edistää vastavuoroisuutta ja yhteistyötä eri tutkijoiden ja tutkimusalojen välillä, englantia tulee voida silloin käyttää. Tämän englanninkielisen erikoisnumeron artikkelit perustuvat tapaustutkimuksiin, joissa käsitellään metodologisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten miten tutkia alkuperäiskansatietoa tieteellisesti eettisin perustein, minkälaista tietoa voidaan jakaa vai onko sellaista tietoa, joka kuuluu vain yhteisölle ja yhteisön sisälle. Niissä käsitellään, miten tutkijan tulee harjoittaa itse-reflektiota ja oltava tietoinen omista rajoituksistaan ja siitä positiosta, josta käsin asioita pohtii. Tämä koskee tietenkin kaikkea tieteellistä tutkimusta. Olkoon tutkija kulttuurin sisä- tai ulkopuolinen hänen on tärkeää olla tietoinen roolistaan erilaisten representaatioiden ja tulkintojen esittäjänä. Alkuperäiskansatutkimuksessa on ensisijaisesti kysymys siitä, että alkuperäiskansojen kysymyksiä tarkastellaan yhteisölähtöisesti ja kollaboratiivisesti.

Alkuperäiskansatutkijoiden mukaan alkuperäiskansojen tietämisen ja sen tuottamisen tavat ovat holistisia, relationaalisia, paikallisia, dynaamisia ja aikakäsitykseltään syklisiä. Tietoa ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti määritellä alkuperäiskansaiseksi tai länsimaiseksi, vaan tulee mieluummin ymmärtää vallitsevia valtasuhteita sekä eri tietojärjestelmien poliittisia ja sosiaalisia konteksteja ja vaikutuksia. Monien alkuperäiskansojen perinteinen tieto on kollektiivisesti kumuloituvaa, sukupolvelta toiselle siirtyvää tietoa luonnosta, aineellisesta ja aineettomasta kulttuurista, millä kaikella on läheinen yhteys kieleen. Näin voi sanoa, että perinteinen tieto on relevantti, kun me arvostamme, käytämme ja elvytämme kieltä, joka kannattelee perinteitä ja tietoa.

Lopuksi

Dutkansearvin aikakauslehti on saavuttanut julkaisufoorumin, Jufon I luokituksen, ja sen mukaan tekstit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Lehden toimituskuntana toimii hallitus, ja kullakinnumerolla on omat toimittajansa. Ohjeet kirjoittajille kuten muutkin seuran toimintaan liittyvät tiedot löytyvät seuran kotisivuilta, http://dutkansearvi.fi/etusivu/ Toivomme teidän arvoisten lukijoiden kiinnostuvan julkaisusta niin, että tarjoudutte kirjoittajiksi. Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura kutsuu kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita eri teemoilta. Artikkelit kootaan teemanumeroittain ja julkaistaan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Mahdollisia tutkimusalueita ja teemoja ovat esimerkiksi alkuperäiskansantutkimus, kielitiede, sosiolingvistiikka ja kielikontaktit ja saamelaiskielten revitalisaatio.

Tervetuloa myös Dutkansearvin jäseneksi.

Irja Seurujärvi-Kari, Dutkansearvin puheenjohtaja irja.seurujarvi@gmail.com

Kirjoituskutsu – Call for papers – Opetus Saamenmaalla – Teaching in Sápmi

Kirjoituskutsu  – OPETUS, DIDAKTIIKKA JA PEDAGOGIIKKA SAAMENMAALLA

Jatkuva kirjoituskutsu teemanumeroon, joka käsittelee didaktiikkaa ja opetusta saamenmaalla eri näkökulmista. Erityinen paino on kielen ja kulttuurin opetuksessa, sen malleissa, tapahtumatutkimuksessa, kouluilla käynnissä olevissa projekteissa, opetusmateriaaleissa ja muissa didaktiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Didaktiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa opetuksen käsitettä, joka tarkasteleen opetuksen MITÄ, MIKSI ja MITEN kysymyksiä. Toivomme mukaan sekä kielenopetusta käsitteleviä artikkeleita, mutta myös kulttuurinopetusta ja muun ainesisällön opetusta käsitteleviä artikkeleita. Teksteissä voi olla keskiössä saamenkieli ja sen opetus, saamenkielellä tapahtuva opetus tai opetus, joka käsittelee saamelaisia sisältöjä esim. enemmistökouluissa, päiväkodeissa, korkean asteen oppilaitoksissa tai esim. ammattikouluissa. Tutkimusseura kutsuu mukaan tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarvostelun, ja sen lisäksi vapaalla tyylillä kirjoitettuja blogitekstejä, joiden muoto on vapaampi ja jotka eivät joudu vertaisarvosteltaviksi. Teemanumeron artikkelit julkaistaan sitä mukaa kun artikkeleita valmistuu. Mahdollisia aiheita numeroon:

  • kielenopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i språkundervisning
  • kulttuurinopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i kulturundervisning
  • tapaustutkimus kouluilla (esim. kielikylyt ja kauko-opetus) – fallstudier i skolan (t.ex. språkbad och fjärrundervisning)
  • opettajien kokemukset – lärarnas upplevelser
  • oppilaiden kokemukset – elevernas/studenternas upplevelser
  • hyviä ja huonompia työtapoja  – bra och sämre arbetssätt
  • uusia malleja – nya modeller
  • alkuperäiskansan didaktiikka saamelaiskouluissa/ saamelaisdidaktiikka enemmistökouluissa – urfolksdidaktik i sameskolan/ samisk didaktik i majoritetsskolan
  • tai muita didaktiikan alalle kohdistuvia ajankohtaisia aiheita – eller andra aktuella ämnen.

Erikoisnumerosta vastaa Hanna Outakoski. Lähetäthän abstraktisi pikimmiten osoitteeseen hanna.outakoski@umu.se. Abstraktisi tulee olla 100-150 sanaa pitkä ja laita sähköpostin otsikoksi Dutkansearvi. Kirjoita yhteystietosi myös abstraktin yläreunaan: kirjoittaja(t), instituutio / osasto / yliopisto / laitos ja oma sähköpostiosoitteesi.

Saat ilmoituksen abstraktin hyväksynnästä muutaman viikon sisällä. Abstraktin voi kirjoittaa millä tahansa saamenkielellä, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai norjaksi. Lopullinen artikkelisi on mielellään kirjoitettu saameksi, mutta tarpeen tullen voimme ottaa vastaan tekstejä myös muilla kielillä. Saamen suosimisen syynä on se, että didaktiikasta on tähän asti kirjoitettu hyvin vähän saameksi, ja julkaisumme haluaa vahvistaa saamenkielistä julkaisua erityisesti tällä alalla. Kirjoittajat huolehtivat kirjoitusasun oikeellisuudesta itse ennenkuin artikkeli lähtee vertaisarviointiin tai blogi julkaistaan. Lehden päätoimittaja tarkistaa toki tieteellisten artikkeleiden kirjoitusasun vielä ennen vertaisarviointiin lähtöä, jotta se vastaa tieteellisen julkaisun kielitasoa. Katso lisätietoja muodollisista tyyliseikoista tutkimusseuran sivustoilta. Valmiit artikkelit ja blogit lähetetään ylläolevaan osoitteeseen.

Kort på svenska: Vi letar efter skribenter till ett temanummer om didaktiska modeller, praktiker och andra ämnen som rör lärarens/elevens skolvardag i Sápmi. Didaktiken hör nära ihop med pedagogiken men fokus ligger på undervisningens VAD, VARFÖR och HUR frågorna. Dutkansearvi har egen tidsskrift som ger ut vetenskapliga artiklar på samiska språk och nu har det äntligen kommit dags att lyfta didaktiken som ett viktigt ämne i Sápmi och i den samiska skolvärlden. Hanna Outakoski är redaktör för det här temanumret som kommer att ge ut artiklar på rullande schema i den takt som artiklar blir klara för publikation. Vi bjuder också in skribenter som hellre vill skriva blogginlägg. Bloggarna kommer inte att granskas som vetenskapliga texter och kan därför vara skrivna på ett mycket friare sätt. Sprid gärna detta till sådana människor som ni anser borde skriva i denna tidsskrift och just i det här temanumret.

Skicka in ditt abstrakt till hanna.outakoski@umu.se . Abstraktet får skrivas på något samiskt språk, finska, svenska, norska eller engelska. Du får ett meddelande om potentiellt godkännande inom några veckor. Den slutgiltiga artikeln ska dock helst vara skriven på något samiskt språk eftersom vi vill öka publicering på samiska inom just didaktiken – vi kan göra undantag om du saknar tillräckliga skriftliga kunskaper i samiska. Du ser själv till att språkgranska din artikel innan den skickas till granskning (peer-review). Jag hoppas på att vi snart ska kunna ge ut första artiklarna i ett temaummer om didaktik i Sápmi. Följ med på denna resa!

Jatkuva kirjoituskutsu – Čállinbovdehus

Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura kutsuu kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita eri teemoilta. Artikkelit kootaan teemanumeroittain ja julkaistaan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Mahdollisia tutkimusalueita ja teemoja ovat esimerkiksi seuraavat aiheet:

  • Eamiálbmotdutkamuš – Alkuperäiskansantutkimus – Indigenous research
  • Gielladieđa – Kielitiede – Linguistics
  • Sosiolingvistihkka ja giellakontávttat – Sosiolingvistiikka ja kielikontaktit – Sociolinguistics and language contacts
  • Oahpahus – Opetus – Teaching (Huomaa, että tähän teemanumeroon etsitään artikkeleita juuri nyt!)
  • Eamiálbmotetihkka – Alkuperäiskansojen etiikka – Indigenous ethics
  • Sámegielaid ealáskahttin – Saamenkielten revitalisaatio – Revitalization of Sámi languages
  • Sámi giellahistorjá – Saamen kielihistoria – Sámi language history

Tämän lisäksi voit myös itse ehdottaa uutta teemanumeroa tai teemaa, joka liittyy saamelaisten elämään, kieliin, kulttuuriin, historiaan tai muihin elämän ja yhteisön osa-alueisiin.

Tieteellisten artikkeleiden muotoa varten löydät ohjeita sivustoiltamme. Tieteelliset artikkelit lähetetään vertaisarvosteluun. Huomaathan, että erityisesti opetusta koskevia artikkeleita varten sivuiltamme löytyy juuri nyt erillinen jatkuva kirjoituskutsu, jossa on selitetty vielä tarkemmin, millaisia artikkeleita ja blogeja teemasta toivotaan julkaistaviksi.

Tieteellisten artikkeleiden lisäksi kutsumme ihmisiä kirjoittamaan blogikirjoituksia saameksi. Blogikirjoitusten ulkoasu on vapaampi kuin tieteellisten artikkeleiden, eikä niitä lähetetä vertaisarvosteluun. Blogeissa saa mielellään käyttää kuvallista materiaalia, johon kirjoittajalla on tarvittavat oikeudet. Juuri nyt etsimme erityisesti blogeja, jotka koskevat opetusta saamenmaalla.

Terveisin/ Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran julkaisujen toimituskunta