Tutkimusseura Dutkansearvin uusi hallitus houkuttelee uusia jäseniä ja kirjoittajia Inarin kirjoitusretriitillä

”Haluamme lisätä seuramme jäsenmäärää ja julkaisuja” kertoo seuran tulevaisuuden
suunnitelmista uusi puheenjohtaja Meri Mononen-Matias. ”Dutkansearvi on tärkeä
tieteellinen tietolähde ja Suomen ainoa saameksikin julkaiseva tieteellinen julkaisu.

Kutsumme mukaan erityisesti saamen ja muiden alkuperäiskansojen kielen ja
kulttuurintutkimuksesta tieteellisiä artikkeleja kirjoittavia tutkijoita tulemaan jäseniksemme,
kirjoittamaan ja ehdottamaan mielenkiintoisia teemoja tuleviin julkaisuihimme.

Tulevana vuonna houkuttelemme kirjoittamaan myös kirjoitusretriitissämme Inarissa 21.-
25.1.2025. Suunnitteilla on myös hybriditilaisuuksia, joissa julkaisut esitellään ja niistä
keskustellaan.”
, Mononen-Matias jatkaa.

Meri Mononen-Matiaksen oma tutkimus käsittelee Lounais-Meksikon Oaxacan
alkuperäiskansoja, heidän konfliktiansa valtion kanssa ja heidän koulutustansa. Hänen
suuntautumisensa lisänä ovat myös alkuperäiskansat ja rauha, erityisesti planetaarinen
rauha. Tämä näkökulma, jota ei olla tarkasteltu riittävästi, tuli esille Helsingin yliopiston
kasvatustieteellisen tiedekunnan rauhankasvatuskurssilla, jota Mononen-Matias oli
rakentamassa ja jossa hän oli kouluttamassa 2023-2024. Se oli täydennyskoulutus
opettajille, jossa yksi viidestä moduulista käsitteli aihetta.

”Rauha tarkoittaa joillekin alkuperäiskansoille tasapainoa, mm. Amatsoniassa Tuyuka ja
Bará -kansat näkevät paljon vaivaa sitä tavoitellessaan. Hienot ja monipuoliset
saamelaiset kurssin asiantuntijamme Dutkansearvin hallituksen jäsen emerita luennoitsija
Irja Seurujärvi-Kari ja Oulun yliopiston Giellagas instituutin johtaja Sigga-Marja Magga
kuvasivat kurssilla mm. yhteisöllisyyttä, moniaistista havainnointia ja luontoyhteyttä osana
olemista.

Kurssin muistaminen innostaa minua vieläkin.”, Mononen-Matias toteaa. ”Olen ylpeä ja
kiitollinen tästä arvokkaasta asemasta, johon Dutkansearvin vuosikokous minut valitsi
10.9.2024”
, hän jatkaa.

Muut uuden hallituksen jäsenet ovat varapuheenjohtaja Marja-Liisa Olthuis, Jelena
Porsanger, Trond Trosterud, Irja Seurujärvi-Kari ja Pigga Keskitalo. Varajäsenet ovat
Kimberli Mäkäräinen, Miika Lehtinen ja Petter Morottaja.

Hallituksen tiedot päivittyvät sivulle https://www.dutkansearvi.fi/seurahallitus/
Kirjoitusideoista voi olla yhteydessä puheenjohtajaan Meri Mononen-
Matiakseen meri.mononen@helsinki.fi tai hallituksen muihin jäseniin.

Kirjoittaja: 03.10.2024 Dutkansearvin hallitus

Čállinbovdehus – Call for papers

Čuovvovaš Dutkansearvvi áigečala lea fáddánummir, mii guoská sohkabealdutkamussii sápmelaš oktavuođas. Jurdda dásá šattai mannan čávčča bargobajis, mii ordnejuvvui Oulus Feminist Matterings -sohkabealdutkamusa konferánssas 1.12.2022.

Dál mii bovdet dutkiid ja áššedovdiid čállit artihkkaliid sámi sohkabealdutkamusa fáddánummirii. Sádde abstrávtta mas lea bajilčála ja 100–200 sáni. dan áigemearri lea 30.6.2023. Ollis artihkkaliid áigemearri lea 30.8.2023 ja dat galget leat jo giellabassan. Moai vuoruhetne sámegiel artihkkaliid. Buot artihkkalat leat fágaguoibmeárvvoštallojuvvon ovdal almmusteami. Ulbmil lea almmustahttit áigečállaga dán jagi loahpas.

Sádde abstrávtta ja artihkkala doaimmaheaddjiide: marko.jouste(ät)oulu.fi ja/dahje ilona.kivinen(ät)helsinki.fi

Váldodoaimmaheaddjit
Marko Jouste
Ilona Kivinen

Jahkečoahkkin / Ihečuákkim / Vuosikokous 2022

Buorit miellahtut, Pyereh jesâneh

Hyvät jäsenet,

Bovden din Dutkansearvvi jahkečoahkkimii maŋŋebárgga 24.5. dii 17.30 (Norgga/Ruoŧa áigge dii 16.30) Zooma bokte.

Kutsun teidät Dutkansearvin vuosikokoukseen tiistaina 24.5. klo 17.30 Suomen aikaa Zoomin kautta.

Povdiim tii Tutkâmseervi ihečuákkimân majebaargâ 24.5. tme 17.30 (Taažâ/Ruotâ ääigi tme 16.30) Zoom peht.

https://helsinki.zoom.us/j/61445006547?pwd=c0MxbmUweEJqeHgzSTNFaUJxTTJCdz09

Áššelisttus dábálaš jahkečoahkkin áššit: 

Asialistalla tavalliset vuosikokousasiat:

Äššilistoost táváliih ihečuákkimääših:

  • Jagi 2021 ruhtadoalu ja doaibmadárkkisteddjiid cealkámuša dohkeheapmi/ Ive 2021 ruttâtuálu já toimâtärhisteijei ciälkkámuš tuhhiittem/Vuoden 2021 tilinpäätöksen ja toiminnantarkastuskertomuksen hyväksyminen

  • Jagi 2021 ruhtadoalu nannen ja stivrra ja ruhtadoalli beastin ovddasvástadusas/ Ive 2021 ruttâtuálu nonnim já stiivrâ já ruttâtuállee luovvim ovdâsvástádâsâst/Vuoden 2021 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilintarkastajalle

  • Jagi 2022 doaibmaplána, ruhtageavaheami árvalus (golut ja sisaboađut) ja miellahttomávssut/ Ive 2022 toimâvuávám, ruttâkevttim já arvâlus (koloh já puáđuh) já jeessânmáávsuh/Vuoden 2022 toimintasuunnitelma, rahankäytön suunnitelma ja jäsenmaksut
  • Stivrra jođiheaddji ja eará lahtuid válljen čuovvovaš áigodahkii/ Stiivrâ jođetteijee já eres jesânij valjim čuávuvâš äigipajan/Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valitseminen seuraavalle toimintakaudelle

Mielddusin jagi 2021 ruhtadoallu ja doaibmámuitalus sihke doaibmadárkkisteaddjiid cealkámuš jagis 2021. Čuávusin ive 2021 ruttâruálu já toimâčielgiittâs sehe toimâtärhisteijei ciälkkámuš ivveest 2021. Liitteenä vuoden 2021 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä toiminnantarkastuskertomus. 

Buresboahtin! Tiervâpuáttim! Tervetuloa!

Sávvá Hanna-Elle, ságadoalli, saavâjođetteijee, puheenjohtaja

Call for papers – Special Issue of Dutkansearvi Dieđalaš Áigečála – Searvedoibma: Art and Social Communities in Sápmi (15.01.2022)

In recent years Sámi art and aesthetics have been invited into majority contexts in hitherto unprecedented ways – from international exhibitions such as documenta 14 in Kassel in 2017 to the Sámi Pavilion at the forthcoming Venice Biennial in 2022. While Sámi art has gained new visibility internationally, this has not necessarily meant that the conditions for making, producing and exhibiting Sámi art and aesthetics in Sápmi on Sámi premises have been strengthened. There are still few Sami-oriented art institutions, and there is still no Sámi art museum. Yet, while formal art institutions are scarce, cultural festivals in Sápmi have long functioned as an important artistic, social and economic infrastructure for the development of the transnational field of Sámi art.

This special issue of Dutkansearvi invites contributions that examine and engage with the conditions for artistic practice and aesthetic engagement in Sápmi, with a special focus on how Sámi art and making practices take part in the creation and production of new communities and publics. The title of the special issue takes its starting point in the Northern Sámi term searvedoaibma as an analytical framework. This North Sami term has no direct Norwegian or Nordic equivalent. In Northern Sami, searvi refers to something one participates in (such as an association or community), while doaibma describe practices of doing or enacting something. Searvedoaibma is in short, an active concept that shifts the focus from understanding community as a noun (as something that already exists), to examine the creation, enactment, and negotiation of communities. By using searvedoaibma as a starting point for this special issue, we seek to emphasize our interest in understanding how art and social communities are made and enacted in dynamic and relational ways, and how art and aesthetic performances might contribute to and challenge these processes (Danbolt, Kramvig, Guttorm & Hætta 2022). Inviting approaches to art and social communities in Sápmi through the concept of searvedoibma is also a way to highlight the importance of working with and developing new Indigenous concepts and tools.

We invite contributions that engage with art and social communities in Sápmi in a variety of forms and formats – from peer-reviewed academic articles (5000-6000 words), shorter essays, commentaries, interviews, dialogues, and reviews – in Sámi languages, English, Norwegian, Swedish, Finnish, or Danish. (For general guidelines for submissions to Dutkansearvi, see https://www.dutkansearvi.fi/for-authors)

Please send abstracts (ca. 100 words) before January 15 2022 to the special issue editors Britt Kramvig (britt.kramvig@uit.no), Hanna E. Guttorm (hanna.guttorm@helsinki.fi), and Mathias Danbolt (danbolt@hum.ku.dk). The deadline for submission for full articles will be April 1 2022.

The special issue is part of the research project “Okta: Kunst og friksjonsfylte felleskap i Sápmi” (2019-2022) [Okta: Art and Communities in Friction], supported by Arts Council Norway and Danish Arts Council. We plan to organize a writing and feedback seminar with the accepted contributors in late February in Romsa/Tromsø on the Norwegian side of Sápmi.

Call for papers – Special issue on Indigenous peoples’ cultural heritage (15.10.2021)

DUTKANSEARVI invites researchers and other experts to write articles in a special issue on Indigenous peoples’ cultural heritage, which will be published in Dutkansearvvi Dieđalaš Áigečála in the beginning of next year. From the perspective of Indigenous peoples, cultural heritage is a holistic concept, which is founded on the material, cultural, and spiritual values and includes the collective, over generationally accumulated knowledge and practices, which are expressed, shared, and (re)lived in language, livelihoods, literature and arts, ceremonies, cosmos, and nature, as well as human and non-human blessings among other things. Cultural heritage is related to the sovereignty of Indigenous peoples and their near relations to the land, territories, and natural resources. The articles can deal e. g. with intellectual property and cultural heritage, repatriation and revitalization of the cultural heritage, possible abuse or misinterpretation of cultural heritage, sacred places, clothing and cultural heritage, cultural heritage in connection to traditional livelihoods and the representations of them, cultural heritage in connection to language and representations.
Please send your abstract (100-150 words, preferably in some Sámi language) latest 15.10.2021 and we’ll answer you in couple of days. Manuscript submission by 17.12.2021, after that it will be sent to peer review. This time we prefer articles in Sámi languages as so many earlier issues have been published in English. Issue will be edited by Hanna Guttorm and Irja Seurujärvi-Kari. Please send your abstract and articles to hanna.guttorm@helsinki.fi and irja.seurujarvi@gmail.com.

Call for papers – TEACHING, DIDACTICS AND PEDAGOGY IN SÁPMI

Ongoing writing invitation for a thematic issue focusing on didactics and teaching in Sápmi from different perspectives. Particular emphasis is placed on language and culture teaching, models, case studies, ongoing projects in schools, teaching materials and other issues related to didactics. In this context, didactics refers to a broader concept of teaching that addresses the questions WHAT, WHY and HOW. The thematic issue will include articles on both language teaching and cultural education as well as the teaching of other related content. The texts may focus on the Sámi language and its teaching, teaching in the Sámi language or teaching that deals with Sámi related content in, for example, majority schools, kindergartens, higher education institutions or, for example, vocational schools. The research association invites scientific articles for peer-review, as well as freelance blog posts that are more free-form and do not need to be peer-reviewed. The articles in the thematic issue will be published as they are completed. Possible topics are:

  • models and practices of language teaching
  • models and practices of cultural education
  • case study in schools (e.g. language immersion and distance learning)
  • teachers’ experiences
  • students’ experiences
  • good and worse ways of working
  • new models
  • indigenous didactics in Sámi schools / Sámi didactics in majority schools
  • or other current topics in the field of didactics

Hanna Outakoski is responsible for the special issue. Abstracts (100-150 words) should be sent to hanna.outakoski@umu.se as soon as possible. Please write “Dutkansearvi” as the subject line of the email. We also ask you to write your contact information at the top of the abstract: author (s), institution / department / university / department, and your own email address.

You will be notified of abstract approval within a few weeks. The abstract can be written in any Sámi language, Finnish, English, Swedish or Norwegian. It would be ideal if the final version of your article would be written in Sámi, but if necessary, we also accept texts in other languages. Publications written in Sámi language about didactics are still very few, and so we encourage the articles to be written in Sámi. The authors should take care of the correcting the spelling before the article goes for peer review or the blog is published. The editor-in-chief of the journal checks the spelling of scientific articles before peer review to ensure that it corresponds to the language level of the scientific publication. For more information on formal style issues, visit the research association’s website. Completed articles and blogs should be sent to the address above.

Marja-Liisa Olthuis: Šoorcih já keccup

Anarâškielâ seervist lii monâmin Tuhháát sijđod nuorâkirjálâšvuotâ anarâškielân -haavâ. Kiirjijn láá oinum säänih šoorcihkeccup. Toh láá kale aaibâs táváliih säänih sämikielâst-uv, mut vaarâ ohtâgin ij lah ovdil šoddâm čäälliđ tain aašijn ige tiäđustkin lah smiettâm sanij čaallum häämigin. Tääl mun liččim faalâdmin taid sämikielân häämist šoorcihkeccup. Suomâkielâ myensterijd shortsit ja ketsuppi illá kannat kevttiđ sanij čälimist. Mondiet näävtkis?

  1. Säniaalgâ /sh/

Vistig-uv pieijâp šoorcijd juálgán, epke tääiđi tuhhiittiđ shoortsijd epge shoorcijdgin. Já ain: mondiet?

Kieđâvušâm vistig säniaalgâ /sh/ čäällim tagarijn tábáhtusâin ko sääni vuáhádittoo kielân. Suomâkielâ sh-myenster ij tuhhii, tastko tot ij lah systemaatlâš. Martti Räsäsii mield šuvijdeijee s ”suhu-s” lii problemaatlâš. Tot itá tuše lovnâsaanijn, ige suomâkielâst lah s š kooskâst merhâšumeoppositio, adai toh iä toovât merhâšumeiäru. Adai tondiet šuvijdeijee s iská šoddâđ suomâkielâst s-lágánin tondiet ko š ij lah sieivâ suomâkielâ jienâdâh. Sämikielâst vist tággáár merhâšumeoppositio lii: lii sahe já šahe, já lii eres äšši sárnuđ kištoost ko kistoost, adai ij lah aaibâs siämmáá, moin naalijn šuvijdit jieijâs s.

Suomen kielen perussanakirja addel muulsâiävtuid /sh/ čälimân: šokki ~ sokkišekki ~ sekki. Räsäsii mield šuvijdeijee /sh/ čálloo suomâkielâst kuittâg távjá sh:in, tego Tshekki pro Tšekki – toin aggáin, et sh-ovtâstume čälimist lii kulân teknisâš vädisvuotâ: š ruggâm puállupeevdist lii muálkkáb proosees ko kyevti puálu s+h teddilem. Mij lep sämikielâst luhhoost čuávdám viärráámuid puállupevdiaašijd áigáá jo, nuuvt et mij kale mättip mašináin-uv čälistiđ muččâdávt š – já tiäđust-uv eres-uv sämikielâ puustavijd. Timo Nurmi mield vist ulmuuh liijká halijdeh spellâđ shakki – lâš-uv suijâ tuše sh teknisii čälimist vâi tast, et shakki ličij fijnásub häämi ko sakki ~ šakki. Já suomâkielâ sakki kale meerhâš speelâ lasseen meiddei keezi, nuuvt et toin naalijn sáttá leđe pyereeb spellâđ šakki, amas šakkispellei kooskâst vala šoddâđ ilgâdis homonymiah. Nurmi ain ávžoo, et suomâkielâst maaŋgâin kielân vuáhádum saanijn sh-aalgâ puáhtá čäälliđ táválijn s-puustuváin: sortsitsampoo. Ko ucánjáhháá googlajim, te mááinus liijká avžuuttij muu: ”Osta shortsit!” Já munjin meiddei vuábdoo ”shampoo”. Mááinus ana shortsit– já shampoo-saanijd siitaatlovnân ige vieressäännin. Toi rääji lii ain epimiärálâš, já kuábbáá te kalga kevttiđ, oro lemin smakkâäšši.

Sämikielâst /sh/-äšši lii čielgâsub ko suomâkielâst. /sh/ lii luándulâš sämikielân kullee jienâdâh, já toos lii meid jieijâs graafeem. Adai ij lah mihheen suujâid heiviittiđ epimiärálii suomâkiel systeem sämikielân. Sämikielân puáhtá čäälliđ vieressanij heivitmist š, veik suomâkielâst luvâččij-uv sh-. Eres äšši lii talle, jis sääni váldoo heivithánnáá siitaatlovnân tego show.

Taan puksâovdâmeerhâst lii koččâmuš vieressäänist já ton heivitmist, nuuvt et sänialgâ kalga leđe šoor–. Mut maht ain juátkiđ sääni, já mondiet? Tot kieđâvuššoo uásist 2.

  1. Konsonantism c suomâkielâ ts-ovtâstume sajan

Sämikielâst iä lah tábáhtusah, main konsonantismist ličij ts-ovtâstume, pic ton saajeest lii cc teikâ c. Tondiet lii luándulâš kárvudâttâđ šoorcijd já čarviistiđ puttâlist keccup makaronloová oolâ.

Keccupist lii vala nubbe-uv heiviittemčuolmâ. Kielâravvimjuávkku lii normim, et suomâkielâ kuulmâstavvâlsijd i-loppâsâš saanijd puáhtá heiviittiđ kielân -i:ttáá, adai ton tááhust säniloopâst lii tuš konsonant. Talle lii älkkee sujâttiđ: peevdist lijjii maaŋgâmuđusiih keccupeh (sujâttem: keccupij jna.).

Já maht ain? Talle ko mottoom peeivi olmooš tolkká puurrâđ makaronloová keccupáin, te puáhtá pasestiđ veik pica uuvnâst. Ton pasemist lii vuovâs kevttiđ hiäivulii piccakeeđgi teikâ piccauuvnâ. Tyellittälli picca-uv lii aaibâs njaalgâ purrâmuš.

Käldeeh:

Timo Nurmi 2004. Vierassanat. Kirjoittajan ABC-kortti. https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/ Valdum 5.6.2021.

Martti Räsänen 2003. Vierassanojen kirjoitusongelmat. Kielikello 3 / 2002. https://www.kielikello.fi/-/vierassanojen-kirjoitusongelmat. Valdum 5.6.2021

Suomen kielen perussanakirja 1990-1994. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Marja-Liisa Olthuis: Suomâkielâ ”keikka” sämikielân

Facebook Orroomviistán lâi iđestâm koččâmuš (27.5.2021) tast, mii lii ”keikka” sämikielân. Suomâkielâst tiet sääni lii argâkielâ sääni, adai virgálii kielân tot ij nuuvtkin pyereest tuhhii. Mun smakkiistâllim sääni já iiskâm ettâđ siämmáá ääši sämikielân.

Ličij máhđulâš väldiđ sääni suomâkielâst ruávislovnân: keikka: ke’ika: keikkaast. Stijlâ lii váhá snobistisâš, fijnottâllee. Nubbe já muu mielâst pyereeb máhđulâšvuotâ lii vijdediđ mokke-sääni merhâšume já heiviittiđ kiävtun. Suomâkielâst keikka-säänist láá čuávuvááh merhâšumeh, já toh puohah lohtâseh paargon:

  1. (arkikieltä) esittävän taiteilijan esiintyminen
  2. (arkikieltä) tilapäinen työ, etenkin jonnekin tehtävä; työsuoritus, johon liittyy matkustaminen
  3. ryöstö tai murto johonkin paikkaan

Jis saahâ lii taidâr ”virgemääđhist”, te puávtáččij ettâđ jo-uv nuuvt et Sust lii keikka mäddin puáttee ohhoost teikâ Sust lii konsertmokke / livđummokke mäddin puáttee ohhoost. Jis iätá tuše Sust lii mokke mäddin puáttee ohhoost, te tot ij muštâl vala tuárvi pyereest jotteem suujâin, adai lii muu mielâst tárbu lasettiđ mookán čielgiittâs, mađe várás tot tahhoo. Mudoi-uv lii suomâkielâ miäldásâš ettâđ Sust lii mokke kuusnii. Sämikielân ličij vuohâsub ettâđ Sun muuhâš mäddin puáttee ohhoost. Talle sun lii tuše eelâšmin, ige suujâst lah maggaargin tiätu.

Jis vuod keikka uáivild jo-uv koskâpuddâsii pargo porgâm teikâ ton porgâm kostnii olgoláá, te talle meiddei puáhtá vijđediđ mokke-sääni kiävtu toin naalijn, et muštâl mohe ulme: Sust lii pargomokke Taažân puáttee ohhoost. Jis lii tuše ”mokke Taažân”, te ij tieđe, mađe várás olmooš tobbeen eelâš. Talle lii vuovâs ettâđ Sun áigu muhâšiđ pargoost Taažâst puáttee ohhoost. Jis pargo miäruštâllâm kuáđá täst meddâl, te tallegin ij tieđe, viäžžá-uv olmooš ovdâmerkkân káálvuid vâi mondiet sun lii joođoost. Jis vist saahâ lii koskâpuddâsii pargo porgâmist, talle lii vuohâsumos ettâđ Sun lii koskâpuddâsâš / meriáigásâš pargee, já manengis ij tuhhiiččii tot-uv et nabdaččij suu keikkapargen. Termâ mokkepargee ij muu mielâst heivii ton ohtâvuotân.

Jis saahâ lii rievedemmohheest, te tággáár ”virgemätki” tuáimá siämmáánáál ko ovdebááh ovdâmeerhah pargomohheest já livđummohheest.

Nuuvt et tääl te puáhtá ”keikkaastâllâđ” teikâ ”muhâšiđ kost peri, ko toos lii jiärmálâš čielgiittâs já ulme.

Pyeri mätki, já pargomohtâ jieškođe-uv pargosuárgán!

Käldeeh:

Orroomviste (Facebook) 27.5.2021

https://fi.wiktionary.org/wiki/keikka 27.5.2021

Marja-Liisa Olthuis: Kielâtieđâlâš iiđeeddramatiikka

22.5.2021

Mun čuovvum jieččân puhelimáin suomâkielâ kielâlävdikode seminaar já vuod iberdim pyerebeht Suomâ aalmuglâškielâi huolâid. Siämmást mun keččim iiđeedspejâlân: vuoptah lijjii siähánâm iijâ maŋa, mut mun smiettim, mon immâš tiet mun jiem lam jieš ornim sämmilii kielâsiärvusist siämmáámuđusii seminaar. Mun huolâstuvvim nuuvt čuuvtij, et čärvejim puhelimân puástusaajeest. Tot njivádij. Mun irâttim josijduttiđ tom. Puhelin ij lam siämmáá mielâ: tot olvoškuođij. Ko mun jiem tállân iberdâm, mast lâi saahâ, te puhelin sooitij jiešmeidlist etikuávdážân. Puoh puáluh telehvoonist lijjii paldpaldâluvâi. Puhelimest jienâ koijâdij, mii eeđijd must lâi. Mun lijjim hiämáskâm já västidim, et must ij lam mihheen eeđijd. Mut sarnum-uv mun tuođâ? Tiäđust-uv must lâi eeti! Muu kielâsthân lii eeti! Aalmuglâškielâin-uv lii aainâs-uv pajanâm voorâtiäddu, mon kalga čuávvuđ. Nuuvt čielgâ merkkâ tast, et kielâi eeti lii suolgâi siisâ kiemârdeijee kyevdi.

Iiđeedjurduuh juátkojii já sirdâšuvvii siärván. Anarâškielâst servi kárttá kyeddiđ ovdâsvástádâs sárnumkielâst, čaallum kielâst já meiddei kielâ vuáđututkâmist, mii lii ohtsâškoddeest šeštum meddâl. Tieđâlii já lussâdub säärjist vuod tot vänitutkâmuš, mii lii vala siäilum já mast pyeremustáá palhâšuvvoo, ij lah aalmuglâškielân ige ucceeblovokielân almostittum. Jieš lam oppeet suddodâm tast, et lam sárnum muččâdávt kielâstân, mut almostittám eŋgâlâskielân. Ij-uv aalgâaalmugaašijn liijká kolgâččii prinsiplávt sárnuđ ääši miäldásii kielân?

Ucceeblovokielâ čaallum media parga lummoruđâigijn, veik tast kolgâččij šoddâđ čuuvtij eenâb uáinojeijee pargo, já toos kolgâččij leđe olmânáál pargoäigi, aainâs-uv okkoloostâ verd. Já kyevdi vuod čuovvit muu: mut ko čaallum kielâ ärbi lii nuuvt nuorâ, čälleeh-uv láá nuuvt uccáá…

Jis ij motomin aalgât, te ij juuvsâgin maiden. Sämikielâlâš eres almostittemtoimâ kištottâl jo-uv oppâmateriaalalmostitmijgijn teikâ talle lussâdub säärjist váldukulttuur almostittemtoimáin. Teikâ talle tot ij kištottâl ollágin, tastko mihheen ij lah ige kihheen västid masten. Já ko lohheeh-uv láá nuuvt uccáá…

Mun iberdâm ain čieŋâlubbooht eđe tast, et kielâvuávám kalga tuođâi-uv algâttiđ. Vaarâ tom lii pyeri algâttiđ šiev kielâseminaar orniimist.

Eromâš šiev já šluvgee cuvnâm jyehi tááhust muu puhelimest. Mun jiem tuommii jieččân puhelin. Tot lii vuovâs tiŋgâ. Mut kale ääšist uážžu ettâđ já kalga-uv talle larmâdiđ. Já puáhtá koijâdiđ, mii eeđijd kielâst lii – almolávt já meiddei ovtâskâs ulmuu tääsist.