About dutkans

Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin

Pigga Keskitalo

Sámi allaskuvla ja Lappi universiteahtta

Lea dárbu ovddidit sámi pedagogihka sámegiela dili ja sámeoahpahusa iešvuođaid dihtii. Sámi pedagogihkka gullá eamiálbmot pedagogihka dutkama suorgái. Eamiálbmot pedagogihkka ii leat moge oktasaš doabagihppu govvet máilmmi eamiálbmogiid pedagogihkaid, fal sáhttá buorebutge hállat arvedávggi birra mas iešguhtege eamiálbmogat huksejit iežaset filosofiija ja árbevieru ala pedagogalaš lahkonanvugiid, jurdagiid ja čovdosiid. Eamiálbmot pedagogalaš dutkamiin leat dutkan eamiálbmogiid bajásgeassin- ja skuvlenvuogádagaid sihke árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi seammás go leat guorahallan pedagogalaš filosofalaš paradigmaid, ontologiijaid ja epistemologiijaid. Servodaga dárbbuid vuođul ovttas skuvlejumi doibmiiguin lea vejolaš vuolgit govvidit diliid ja rievdadit problemáhtalaš geavadiid.

Sámi pedagogihka ovddideapmái ja dutkamii lea leamašan dárbu vai sámi oahpaheaddjeoahppu ja sámi skuvllat, mánáidgárddit ja sámeoahpahus sáhttet oažžuid reaidduid dasa mo skuvlema ja bajásgeassima galggašii lágidit formála diliin nu ahte váldá maiddái vuhtii eahpeformála diliid oahppanvugiid. Miihan oahppat eallima ja boahttevuođa dihtii. Danin skuvllat galggašedje fállat ohppiide dakkáraš dáidduid maid vehkiin sii birgejit boahttevuođas. Dálá skuvlejumi dáfus sámi pedagogihkas lea erenomáš mearkkašupmi dasgo dat lea erenomážit beroštuvvan guorahallat árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi formála bajásgeassininstitušuvnnain. Lassin maŋŋeassimilašuvnna dilis lea dárbu guorahallat maiddái mo ja makkáraš vugiiguin sámegiela ealáskahttin galggašii dáhpáhuvvat ja mo giellamolsuma sáhtášii fámolabbot bissehit. Servošiid ja dutkiid ovttasbargu lea dehálaš. Sámi pedagogihkka addá doaivaga skuvlejumi ovddideapmái máŋggabealat diliin.

Sámi pedagogihkka guoskkaha viidát árrabajásgeassima, skuvlla ja eallináigásaš oahppama miehtá Sámi. Sámi pedagogihkka lea beroštuvvan maid erenomážit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresbirgejumis ja sin diliid guorahallamis kompleaksa oktavuođain ja ahte mo ahke- ja sohkabuolvvaid ovttasbarggu sáhttá nannet. Máŋggat pedagogalaš dutkamat leat vudjon guorahallat sámi pedagogihka ilbmanemiid mánáidgárddiin, skuvllain, vuođđoskuvlla maŋŋá ja rávesolbmuid oahpahusas. Maiddái eahpeformála oahppama ja oahpahusa diliid dutkan ja guorahallan lea beroštahtti dasgo dan bokte sáhttit jurddašit mo árbevieruid ovddidit boahttevaš buolvvaide ja makkáraš árvvut leat bajásgeassima duogážis. Lea sáhka das, ahte pedagogihkka sáhttá fágan leat fárus nannemin iešguhtege doaimmain ja birrasiin lasiheamen servodagaid buresbirgejumi, ovdamorraša ja juohkima dovdduid. Dieno pedagogihkka lea dehálaš fága- ja dieđasuorgi. Nu máŋggat eamiálbmot lahtut beaivválaččat leat dahkamušas pedagogalaš institušuvnnain ja pedagogaiguin miehtá máilmmi. Danin pedagogalaš deaivvadeapmi lea dehálaš.

Sámi pedagogihkka guoská buot dan bajásgeassin- ja skuvlendoaimma mainna lea mii nu dahkamuš sámevuođain. Nu ovdamearkan Suoma sámiid ruovttuguovllu skuvllain sáhtášii ovddidit ain fámolabbot sámi pedagogihka, mii válddášii vuhtii skuvllaid erenomáš diliid ja iešvuođaid. Sámi pedagogihka jurdagiid ja reaidduid galggašedje skuvlejeaddjit dovdat. Lea dárbu lasihit dievasmahttinskuvlejumi. Viidát ipmirduvvon sámi pedagogihkka guoskkaha olles skuvlla doaimma erenomážit davvi guovlluin muhto eanet ja eanet maid urbána birrasiin. Measta 70 proseantta sápmelaččain orrot urbána birrasiin dán áigge. Maiddái earátgo sámegielat oahpahussii oassálastit sáhttet ávkašuvvat sámi pedagogihka čovdosiin man vuođđun lea sámi árbevirolaš bajásgeassin árbevierru.

Ilbmaneamit ja oppalaš oahppan leat oahppoplána ođasteami oktavuođas jagis 2016 ovddosguvlui Suomas áigeguovdilis áššit. Sámi pedagogihka jurdagat oahppi aktiiva rollas ja báikkálaš ja lundui čádnon oahpahusas leat dehálaččat go rievdada oahpahusa ollisvuođaid guvlui. Sámi pedagogihka ulbmilin lea doarjut iešguđetlágan ohppiid ja sin čatnašumi daidda báikkiide ja báikegottiide main lea sidjiide mearkkašupmi. Jurddan lea ahte mánát dovddašedje gullevašvuođa ja ráhkisvuođa davvi báikkiide, ealáhusaide, sámegillii ja sámevuhtii. Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin.

Álgoálbmotvuoigatvuođat leat leamaš okta Suoma guhkesáigásaš riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođá politihka guovddášáššiin. Suopma lea maid addán mannan logi jagiid áigge riikkaidgaskasaččat lohpádusaid ovddidit álgoálbmotvuoigatvuođaid sisriikkalaččat. Daidda lohpádusaide gullá ILO 169 soahpamušá (1989) ratifieren. Dál go Suopma lea figgamin olmmošvuoigatvuođáráđi miellahttun, livččii dehálaš, ahte lohpádusain dollošii maid gitta. Stáhtaráđi našuvnnalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána sáhttá doarjut dan, ahte olgoriikkain addon lohpádusat ollašuhttojit ruoktoriikkas. Nuppážii, davviriikkalašvuohta lea ja lea leamaš sámiid vuoigatvuođaid ovddideami vuođđu, ovdamearkka dihte sámemeroštallan fertešii guorahallot ja mearriduvvot davviriikkalaš dásis.

Oahppoplánain lea dáhpáhuvvan ollu positiivvalaš ovdáneapmi olmmošvuoigatvuođáid oahpaheami hárrái. Dál go Suomas ođđa oahppoplánat bohtet fápmui boahtte čavčča, livččii buorre fuolahit das, ahte olmmošvuoigatvuođaid oahpaheapmi čađaha buot oahpahusa ja oahppogirjjiid. Erenoamáš fuopmášupmi galggašii giddejuvvot maid dasa, ahte girjjit livčče kultursensitiivvat, eaige nannešii ovdamearkka dihte stereotypiaid mange etnalaš olmmošjoavkkus. Sámevuođá livččii lunddolaš gieđáhalat, ovdamearkka dihte historjjá, eanadieđu, sáme- ja suomagiela, servodatoahpu diimmuin. Danin livččiige dehálaš Suoma nuppi nuppi doaibmaplánas, mii lea dál válbmema vuolde, gártet man bures oahppo- ja diehtogirjjiin dahje -girjeráidduin váldojit vuhtii kultursensitivitehta ja olmmošvuoigatvuođat.

Olmmošvuoigatvuođain lea dehálaš oažžut oahpahusa iežas gillii ja váldogielaide. Ovdamearkka sámiide lea dehálaš oahppat olmmošvuoigatvuođaid iežas gillii, muhto maiddái váldogielaide ja eŋgelasgillii nu ahte olmmošvuoigatvuođain sáhttá háleštit vuoigatvuođaid ovddideaddji dáfuiguin albma láhkai ja rivttes doahpagiiguin. Doaibmaplánain sáhtášii muđuige doarjut gielalaš vuoigatvuođaid ovddideami. Giella lea kultuvrra guovddášášši. Dušše giela bokte sáhttá buktit ovdan ja sirdit árbevieruid, estetihkalaš ja eará kultuvrii gullevaš ášsiid. Ovddit, vuosttas Suoma doaibmaplána ii šaddan oahpisin sámiid gaskkas. Oktan sivvan dasa sáhtii leat giella.

Olmmošvuoigatvuođá oahpahus lea dehálaš mánáid ja nuoraid lassin maiddái olles olbmuid árggas. Livččii dehálaš ahte olmmošvuoigatvuođain ii hállo dušše almmolaš dahje abstrakta dásis, muhto dan láhkai ahte sierra ámmátjoavkkut áddejit iežaset barggus maid olmmošvuoigatvuođát dárkkuhit ja mo daid galgá ollašuhttit praktihkas. Maiddái universitehtain ja ámmátallaskuvllain addon oahpahusas olmmošvuoigatvuođat galggašedje dovddastuvvot buorebut. Dán áigge olmmošvuođagurssat eai leat álkket oažžumis buot universitehtain buot ávdnasiid stuđeanttaide.

Olmmošvuoigatvuođaguovddáža ráhkadan olmmošvuoigatvuođaid oahpahusa guorahallamis leat gártegoahtán dálá dili. Dan vuođul lea buorre vuolgit ovddidit dutkiiguin ja servviiguin ovttas, mo olmmošvuoigatvuođáid, maidda gullet gielalaš vuoigatvuođat, oahpahusa sáhttá ain buorebut ovddidit.

Helssegis ordnejuvvui 4.2.2016 Suoma vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána válbmemii gullevaš gulahallan seminára gos bukten ovdan dáid áššiid. Seminára ordnejeaddjin ledje Olmmošvuoigatvuođaguovddáš ja Olgoriikka ministeriija.

Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla, Sámegiela ja –kultuvrra dutkansearvvi stivralahttu

Anáris lágiduvvojedje Kielâtipšompeeivih 8.-9.1.2016 anárašgiela oahpahusáššiin. Lágideaddjin ledje Guovlluhálddahusdoaimmahat (AVI) ja Giellagáldu.

Hállin ledje bovdejuvvon Petter Morottaja, Marja-Liisa Olthuis, Trond Trosterud, Erika Sarivaara, Riitta Vesala, Heli Aikio, Inker-Anni Linkola ja mun. Munno oktasaš sáhkavuorru Inker-Anni Linkolain lei Viereskielân máttááttem fáddá, vierisgiela oahpahusáššit. Lahkoneimme fáttá sámi pedagogihka ja gielladili sihke didaktihkalaš oahpahusbeliid vuođul.

Lehkoset niegut stuoribut go balut ja dágut stuoribut go sánit! Dáiguin sániiguin rahpen dievasmahttinskuvlejumi oasi dan mearkkašumis ahte giellaealáskahttimis ja eamiálbmotgiela oahpahusas lea olu bargu, muhto vuollánit ii sáhte – hástalusat ja nuppe dáfus vejolašvuođat leat olu. Jurdagin lei deattuhit ahte ii livččii dilli bidjat nu olu deattu negatiiva beliide muhto viggat daid baicce čorget ja bidjat searaid dálá diliid čoavdimii sihke gávdnat čovdosiid čuolmmaide vai sámegielat sáhtášedje ain boahttevuođas gullot ja oidnot.

Ođđa dutkandieđus lea mearkkašupmi vehádat- ja eamiálbmot giela oahpahusdiliide. Skuvla lea mearkkašahtti arena ovddidit vehádatgielaid dili, muhto ii áidna forum. Ovdamearkan servodaga sosioekonomalaš dilálašvuođat váikkuhit maiddái gielaid oahpahusdiliide. Dálá oahppanáddejumi mielde oahpahusas galggašii váldit vuhtii kognitioid lassin affektiiva ja sosiála beliid nu ahte oahpahusas biddjo áigi maiddái ovddidit ohppiid ja oahpaheddjiid gaskasaš oktavuođaid ja gulahallama sihke konstrueret vásáhusaid ja dovdduid. Maiddái čanastagaid servodahkii lea dehálaš nannet. Sámegiela árvu servodagas guoská maiddái skuvlii. Skuvlema nuppi oasis manaime čađa jurdagiid mo čoavdit giellaoahpahusa nu ahte váldá vuhtii sosiokonstruktiivvalaš ja emošuvnnalaš beliid oahpahusas.

Skuvlendilálašvuođa loahpas oassálastit bukte joavkobarggus čovdosiid dasa mo sáhtášii ságastallamiid ja dievasmahttinskuvlema bokte loktet diđolašvuođa sámegiela sajádagas ja ahte mo dili sáhttá buoredit. Oahpaheaddjit bukte iešguhtege čovdosiid beaivválaš diliset buorideapmái. Boahttevaš dievasmahttinskuvlemiin sáhttá giddet ain eambo fuomášumi dihtorteknologiija vejolašvuođaide ja buktit váras dutkandieđuid oahpaheddjiid adnui.

Okta bealli mii lea oppalaččat dehálaš sámi oahpahusa olis smiehttat, ahte mo oahpahus lágiduvvo. Bukten sáhkavuorus jurdagiid dan birra, mo skuvllas áigi geavahuvvo ja mo oahpahuslanjat organiserejuvvojit. Seammás hállen dan birra, ahte galgá guorahallat gii dieđu skuvllas hálddaša ja gii dan oamasta. Suokkardallen maid áššeoli dan birra, ahte makkáraš lea oahpaheaddji rolla ja oahppi rolla sámeoahpahusas.

Sáhkavuorru vuođđuduvai dutkanbargui (omd. Keskitalo 2010). Guorahallen nákkosgirjjis skuvlla sosialiserema ja sámevuođa enkulturerema rollaid skuvllain. Enkultureren mearkkaša sámi kultuvrra rolla skuvllas. Sosialiseren skuvllas dávjá dáhpáhuvvá oarjemáilmmi eavttuid vuođul nugo ahte skuvlii mihtilmas skuvlakultuvra eavttuinis beassá hálddašit, nuba áigi šaddá cuovkkas, oahpahus dáhpáhuvvá njealji seainni siste ja dieđu juohká oahpaheaddji okto. Evttohin fátmmasteaddji huksehusaid dasa ahte mo čoavdit skuvlla organiserema nu ahte dat válddášii eanet vuhtii sámevuođa ja guođášii skuvlii mihtilmas skuvlakultuvrra uhcit rollii. Dakkáraš fátmmasteaddji huksehusat leat sámi áige-, báike- ja diehtoáddejupmi. Dalle skuvlla organiseren šattašii luvvosit rámmaid ja lagabui sámi kultuvrii mihtilmas árvvuid ja oaidninvugiid bokte lágiduvvot. Máŋggakultuvrrat oahpahusdilis álo lea kollišuvdna eahpedásálaš válddi juohkáseami dihtii, nuba kulturkollišuvdna lea garvemeahttun. Sámi áigejurddašeapmi lea ollislaš, syklalaš ja čuovvu jagiáiggiid sihke jagi bargguid báikkálaš oaidninvuogis. Dalle lineára skuvlaáddejupmi áiggis sáhtášii báhcit eret ja sadjái boađášii oppalaš áddejupmi áiggi birra. Skuvlakultuvra sáhttá hehttet dákkáraš skuvlalágideami, dasgo fága- ja diibmojuogu dihtii sáhttá leat bággu doaibmat nugo skuvla lea álo doaibman. Vai sámi áigeáddejumi lágan oahpahus lihkostuvvá, de ferte olles skuvla guorahallat doaibmageavadiid ođđasit. Sámi báikeáddejupmi lea báikái čadnon sihke dasa guoská. Sámit doibmet miehtá Sámi ja globála eamiálbmot doaibmanguovllu masa sihke riikkaid geavadagat ahte muđui máilmmálaš bárut váikkuhit. Luohkkálanja galgá ipmirdit rabas oahppanarenan mas lassin oidno gielalaš duovdagiin sámegiela árvu nugo Inker-Anni Linkola deattuhii skuvlenbeivviin.