Áigeguovdilis áššit – Topics

Čállinbovdehus

Čuovvovaš Dutkansearvvi áigečala lea fáddánummir, mii guoská sohkabealdutkamussii sápmelaš oktavuođas. Jurdda dásá šattai mannan čávčča bargobajis, mii ordnejuvvui Oulus Feminist Matterings -sohkabealdutkamusa konferánssas 1.12.2022. 

Dál mii bovdet dutkiid ja áššedovdiid čállit artihkkaliid sámi sohkabealdutkamusa fáddánummirii. Sádde abstrávtta mas lea bajilčála ja 100–200 sáni. dan áigemearri lea 30.6.2023. Ollis artihkkaliid áigemearri lea 30.8.2023 ja dat galget leat jo giellabassan. Moai vuoruhetne sámegiel artihkkaliid. Buot artihkkalat leat fágaguoibmeárvvoštallojuvvon ovdal almmusteami. Ulbmil lea almmustahttit áigečállaga dán jagi loahpas.

Sádde abstrávtta ja artihkkala doaimmaheaddjiide: marko.jouste(ät)oulu.fi ja/dahje ilona.kivinen(ät)helsinki.fi

Váldodoaimmaheaddjit

Marko Jouste

Ilona Kivinen

ČÁLLINBOVDEHUS ÁLGOÁLBMOGIID KULTURÁRBBI BIRRA

DUTKANSEARVI bovde dutkiid ja eará áššedovdiid čállit artihkkaliid boahtte jagi álggus almmustuvvi Dutkansearvvi Dieđalaš Áigečállagii, man fáddán lea álgoálbmogiid kulturárbi. Kulturárbi álgoaálbmogiid perspektiivvas lea holisttalaš doaba, mii vuođđuduvvá materiálaš, kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš árvvuide ja mii sisttisdoallá  kollektiivvalaččat čoagganan sohkabuolvvas nubbái árbášuvvan dieđu ja praktiikkaid nugo gielas, ealáhusain, girjjálašvuođas ja dáidagis, seremoniijain, kosmosis, luonddus, sihke olmmošlaš ja eai-olmmošlaš sivdnádusain jna. Dat čatnašuvvá álgoálbmogiid iešmearrideapmái ja sin lagaš oktavuođaide eatnamii, territoriaidda ja luondduresurssaidda. Erenoamáš fáttát sáhttet gieđahallat intellektuálaš opmodaga ja kulturárbbi, kulturárbbi máhcaheami álgoálbmogiidda dahje dan ealáskahttima, kulturárbbi vejolaš boastut geavaheami ja dulkojeami, bassi báikkiid, bivttasgálvvuid ja kulturárbbi, árbevirolaš ealáhusaid ja daidda čatnašuvvi árbevirolas diedu ja daid represeantašuvnnaid, gillii čatnašuvvi kulturárbbi dieđu ja representasuvnnaid jna.

Sádde abstrávtta 15.10.21 ja oaččut dieđu dohkkeheamis moadde beaivvi siste. Abstrávtta čálát milloseappot sámegillii ja dan guhkkodat lea 100-150 sáni. Ollis artihkkaliid áigemearri lea 17.12.2021. Searvvi ruovttosiiddus leat eanet dieđut artihkkala formála beliin. Dán háve mii vuoruhit sámegielat artihkkaliid dan dihte go searvvi dieđalaš áigečállaga maŋimuš nummirat leat eŋgelasgillii. Loahpalaš artihkal sáddejuvvo vel fágaguoibmeárvvoštallamii ovdalgo dat almmustuvvo. Dán nummira doaimmaheaba Hanna Guttorm ja Irja Seurujärvi-Kari. Sádde abstrávtta ja artihkala hanna.guttorm@helsinki.fi ja/dahje irja.seurujarvi@gmail.com.

Oahpahus Sámis – Čállinbovdehus

Čállinbovdehus  – OAHPAHUS, DIDAKTIHKKA JA PEDAGOGIHKKA SÁMIS

Sámi giela kultuvrra dutkansearvvis http://dutkansearvi.fi/ovdasiidu/ lea iežas dieđalaš áigečála ja mun, Hanna Outakoski, lean dál ohcamin čálliid dieđalaš fáddánummárii mas vuodjut didákttalaš geavadiidda, málliide, bargovugiide ja eará fáttáide mat gusket oahpaheaddji didákttalaš árgabeaivvi, oahpahusa ja pedagogihka. Jurddan lea čohkket čállosiid álo go dat válbmanit ja lasihit daid ovtta fáddánummára sisa. Dat mearkkaša ahte sáhtát goas beare fállat du artihkkala dán nummárii. Mun lean dien nummira doaimmaheaddji ja doaivvun ahte mii sáhttit ovttas buvttadit áigečállaga jotkkolaš nummára, mas juste didákttalaš fáttát leat guovddážis. Dieđalaš artihkkaliid várás mis lea fágaguoibmeárvvoštallan. Seammás háliidan maiddái fállat vejolašvuođa olbmuide čállit bloggačállosiid iežaset vásáhusaid ja oahpahusa birra. Bloggačálus lea friddjat vuohki čállit oahpahusa, pedagogihka dahje didaktihka birra – bloggačállosiin ii leat fágaguoibmeárvvoštallan.

Didaktihkka gullá nannosit oktii pedagogihkain, mii lea oahpahusa vuođđooaidnu dahje perspektiiva. Ii leat čielggas ahte daid doahpagiid berrešii oba sirretge nu dárkilit. Dattege leat dehálaš ahte sámegiela ja kultuvrra oahpahusa didákttalaš geavadat ja bargomállet ožžot fuomášumi ain juo min iežamet servvodagas. Sámemánát, nuorat ja ollesolbmot ohppet giela ja kultuvrii gullevaš sisdoalu máŋgga vuogi mielde Sámis ja dál lea boahtán áigi álgit guorahallat, analyseret ja čalmmustahttit iešguđegelágán oahpahusa, dan geavadiid ja málliid. Mii leat maiddái eamiálbmotoahpahusa diskurssas ja lea erenoamážit miellagiddevaš beassat čalmmustahttit dakkár oahpahusa mii vuolgá sámeperspektiivvas ja lea dan dihte eamiálbmotpedagogihkka. Dieđušge earáge oahpahusvuogit, mállet ja geavadat leat miellagiddevaččat ja leat goittotge vel dán rádjái leamašan bivnnuhat omd. dábálaš skuvlaoahpahusas.

Dán erenoamáš nummárii háliidivččen čohkket dieđalaš artihkkaliid mat čalmmustahttet juste didákttalaš perspektiivvaid giela ja kultuvrra oahpahusas Sámis ja sámemánáid várás. Dasa lassin dutkansearvi bovde olbmuid čállit bloggaid iežaset oahpahusa birra, oahppovásáhusaid ja eará oahpahussii ja skuvlii gullevaš fáttáin. Sáhtášit jurddašit omd. čuovvovaš fáttáid iežat perspektiivvas:

  • giellaoahpahusa mállet/geavadat
  • kulturoahpahusa mállet/geavadat
  • dáhpáhusdutkamušat skuvllas (omd. giellalávgun dahje gáiddusoahpahus)
  • oahpaheddjiid vásihusat
  • ohppiid vásihusat
  • buorit bargovuogit ja heajos bargovuogit
  • ođđa mállet
  • eamiálbmotdidaktihkka sámeskuvllas/ sámedidaktihkka eanetloguskuvllas
  • dahje eará áigeguovdilis didákttalaš fáttát.

Sádde abstrávtta ja oaččut dieđu dohkkeheamis moadde vahkku siste (geasseluomu áigge in sádde máhcahaga čálliide). Abstrávtta oaččut čállit man beare sámegillii, suomagillii, ruoŧagillii, dárogillii dahje eaŋgalsgillii ja guhkkodat lea 100-150 sáni. Go leat ožžon dieđu dohkkeheamis sáhtát válbmet loahpalaš artihkkala dahje blogga jođáneamos vuogi mielde. Searvvi ruovttosiiddus leat eanet dieđut artihkkala formála beliin. Blogga sáhttá leat olu friddjat hámis ja sisttisdoallat govaid. Dán háve mii vuoruhit sámegielat artihkkaliid dan dihte go nu unnán lea čállon juste didaktihkka birra Sámis – dus lea goittotge vejolašvuohta čállit maiddái eará gillii juos it bastte čállit sámegillii. Don ieš fuolahat giellabassamis, muhto dieđušge doaimmahusgoddi vel divusta teavstta loahpas ovdalgo lea áigi almmustahttit nummára. Loahpalaš artihkal sáddejuvvo vel fágaguoibmeárvvoštallamii ovdalgo dat almmustuvvo. Bloggat almmustuvvet dađistaga go leat dahkan gielladárkkisteami. Vuolgge donge mielde čállit!

Sádde abstrávtta čujuhussii hanna.outakoski@umu.se ja bija badječálusin Dutkansearvi. Ale vajáldahte du oktavuođadieđuid.

SÁMI DUTKANSEARVVI Webinárat 2020

Sámi dutkansearvi illuda go beasai almmuhit vuosttaš Webináraid searvvi namas. Vahkkus 43 2020 min searvvi lahttut, sámedutkit ja dutkit Sámis čoahkkanedje neahtas guldalit ovdaságaid áigeguovdilis álgoálbmot- ja sámedutkamuša birra ja dakkár dutkamuša birra mii dahkko Sámis. Sáhkavuoruid/ovdaságaid giellan lei sámegiella dahje eaŋgalasgiella.

Saamenkielen ja –kulttuurin tutkimusseura

Järjesti syksyllä 2020 sarjan nettiluentoja avoimen webinaarin muodossa. Ensimmäiset kaksi webinaaria järjestettiin viikolla 43 (20/10 ja 23/10). Alustana oli Zoom.

Sámi research association

Arranged a series of lectures or open webinars in the Autumn 2020. The first two webinars cuold be followed during the week 43 (20/10 and 23/10).  Presentations were given in Sámi languages/English.

Hállit/Speakers 2020

Professor Pirjo Kristiina Virtanen, Helssega universitehta: Indigenous Studies at the University of Helsinki and collaboration with Amazonian Indigenous peoples. Relational epistemologies in a local context – ovdasáhka lea eaŋgalasgillii/in English

PhD. Hanna-Máret Outakoski, Ubmi ja Romssa universitehtat: Eamiálbmot čálamáhttu ja čállindidaktihkka sámeskuvllaide: ovdamearkkat, vejolašvuođat ja hástalusat [Developing Indigenous literacy and writing didactics in Sámi schools: examples, possibilities and challenges] – ovdasáhka lea davvisámegillii/in North Sámi

University researcher Laura Siragusa, Helssega universitehta, Suopma: In one blow: questioning the language and materiality dualism – ovdasáhka lea eaŋgalasgillii/in English

PhD. Marja-Liisa Olthuis, Oulu universitehta: Anarâškielâ kielâiäláskittem digiääigist: kielâteknologia tiädutteijee tutkâmhaahâ – ovdasáhka lea anárašgillii/ in Enare Sámi

Bistevaš čállinbovdehus Dutkansearvvi áigečállagii ja bloggii

Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi bovde čálliid fállat dieđalaš artihkkaliid searvvi áigečállagii ja bloggii. Jotkkolaš ja bistevaš bovdehus guoská dál máŋggaid sierra fáttáid ja dutkansurggiid artihkkaliid ja bloggaid. Dieđalaš artihkkaliid mii čohkket oktii ođđa nummirin fáttáid mielde nu jođánit go ođđa artihkkalat válbmanit. Vejolaš dutkanfáttát leat:

  • Eamiálbmotdutkamuš – Alkuperäiskansantutkimus – Indigenous research
  • Gielladieđa – Kielitiede – Linguistics
  • Sosiolingvistihkka ja giellakontávttat – Sosiolingvistiikka ja kielikontaktit – Sociolinguistics and language contacts
  • Oahpahus – Opetus – Teaching (Huomaa, että tähän teemanumeroon etsitään artikkeleita juuri nyt!)
  • Eamiálbmotetihkka – Alkuperäiskansojen etiikka – Indigenous ethics
  • Sámegielaid ealáskahttin – Saamenkielten revitalisaatio – Revitalization of Sámi languages
  • Sámi giellahistorjá – Saamen kielihistoria – Sámi language history

Dáid fáttáid lassin sáhtát maiddái evttohit ođđa fáttáid ja fáddánummáriid. Fáddán sáhttet leat máŋggat áššit mat gusket sámegielaid, sámiid eallima, kultuvrra, historjjá dahje eará fáttáid mat gullet oktii sámeservodagain.

Rávvagiid, mat veahkehit du hábmet dieđalaš artihkkala, don gávnnat dáppe searvvi siidduin. Du artihkal sáddejuvvo maiddái fágaguoibmaárvvoštallamii. Fuomáš ahte mii leat ohcamin artihkkaliid mat gieđahallet ja guorahallet oahpahusa Sámis juste dál. Sierranas čállinbovdehus dien fáddánummárii gávdno áigeguovdilis áššiid siiddus.

Dieđalaš artihkkaliid lassin mii bovdet olbmuid čállit bloggaid sámegillii. Bloggačállosa olgguldas hápmi lea friddjat go dieđalaš artihkkalis. Mii eat maiddái bija seammá gáibádusaid bloggačállosiidda go dieđalaš artihkkaliidda ja dat eai omd. sáddejuvvo fágaguoibmeárvvoštallamii. Go čálát blogga sáhtát hui mielas geavahit govvamateriála masa dus leat rievttit. Juste dál mii leat ohcamin bloggaid, mat čalmmustahttet, guorahallet ja govvidit oahpahusa geavadiid Sámis.

Dearvvuođaiguin/ Sámi giela ja kultuvrra dutkansearvvi áigečállaga doaimmahusgoddi

Dutkansearvvi dieđalaš áigečállaga nuppi nummira (2/2018) áigedávval

Dutkansearvvi dieđalaš áigečállaga nuppi nummira (2/2018) áigedávval:

 

Abstrávttaid ja vuosttas čállosiid sisasádden:

20.3. – 30.5.18 gaskkas.

Deavsttat čađahit fágaguoibmeárvvoštallama:

1.6.-15.9.18 

Kommeanttat čálliide 16.9.

 Divvun 15.10. rádjái.

 Doaimmahusa bargu skábmamánus 2018.

 Almmuheapmi juovlamánus.

Bures boahtin čállin!

Dutkansearvi váldá vuostá abstrávttaid dieđalaš áigečállagii

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála – Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid

Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ – Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt – Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl

Sámegiela ja kultuvrra dutkansearvvi dieđalaš áigečála váldá vuostá abstrávttaid 30.4.2017 rádjái dan vuosttaš nummárii, mii almmustuvvá juovlamánus 2017. Nummára earenoamaš teman lea anárašgiela dutkan ja revitaliseren. Maiddái eará sámegielaid dutkamii ja revitaliseremii laktaseaddji čállosat vurdojuvvojit.

Abstrávtta guhkkodat lea sullii 100 – 120 sáni. Abstrávttas muitaluvvojit dutkanfáddá, dutkamuša relevántavuohta, metodat ja vejolaččat maiddái bohtosat. Čále abstráktii maiddái iežat nama ja rávdnjeboastačujuhusa. Doaimmat iežat abstrávtta searvvi siiddu liŋkka bokte:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.

Oaččut dieđu lihkostuvvan sáddemis. Juos sáddemis leat váttisvuođat, váldde oktavuođa njunušdoaimmaheaddji Marja-Liisa Olthuisii: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.

Abstrávtta dohkkeheamis oaččut dieđu maŋimustá 15.5.2017. Dohkkehuvvon abstrávttas čállojuvvo artihkkal, man deadline lea 15.8.2017. Artihkkala čállinrávvagat:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Giitu oassálastimis!