Čálli: Hanna Outakoski

Skábmamánu 22. beaivi 2017 čálii Ruoŧa Sámerádio¹, ahte dušše moattis jotket sámegielain logahagas/joatkkaskuvllas Ruoŧas. Dát leai (mahkáš) stuorra ođas mii lei boahtán ovdan maŋimuš stuorra guorahallamis, mii čielggadii ja čilgii sámemánáid ja -nuoraid skuvladili Ruoŧas. Dasgo mun ieš dutkkan juste skuvladili ja erenoamážit nuoraid ja mánáid čálamáhtu Sámis, de beroštin dalán dán ođđasis ja lohken ođđasa hui dárkilit ja alla vuordámušaiguin.

Ođđasis bođii ovdan ahte 368 máná lohke sámegiela eatnigiellan Ruoŧa vuođđoskuvllain skuvlajagis 2016/17 ja dasa lassin vel 40 oahppi lohke sámegiela vierisgiellan. Logahagas logut njidje nu, ahte unnit go vihtta oahppi lohke šat sámegiela eatnigiellan, ja 16 oahppi ledje válljen sámegiela vierisgiellan. Ođas čuoččuhiige ahte dušše okta logi oahppis joatká sámegielain vuođđoskuvlla maŋŋá. Ođas čilgii maiddái dan, ahte guorahallan buktá ovdan fuola das, ahte sámenuoraid gielalaš oahppofálaldahkii šaddá dáinna lágiin stuorra ráigi dahje guoros sadji, mii mearkkaša ahte dušše hárvásat sáhttet joatkit sámegielain allaoahpus. Vaikko guorahallan ii leatge dutkan sivaid dasa manin nu máŋggas heitet lohkamis sámegiela, de artihkal namuha goittotge muhtin vejolaš sivaid otnáža dillái. Evttohuvvon sivat leat e.e. oahpaheddjiid vátni, logahatčuoggáid vuogádat (eatnigielas ii dine lassečuoggáid, muhto vierisgiela lohkamis gal dine) ja váilevaš diehtojuohkin eatnigielrivttiid birra gielddain.

Čuovvovaš beaivve, 23/11, mun oainnán ahte maiddái Sámi TV ođđasat leat oaidnán Ruoŧa Sámerádio artihkkala ja doppe lea áššedovdin beakkán professor Norgga Sámis guhte šálloša dan ahte Ruoŧa bealde lea dál vuohttimis dákkár dilli. Olmmái lohká ahte dilli lea stuorra vahágin sámiide boahtteáiggis dan dihte go “oahpahus lea okta buot deháleamos osiin mii duddjo giela seailuma ja ovdáneami”. Guldalan sága, ja lean suinna ovtta oaivilis dien áššis. Dán maŋŋá son čujuha Ruoŧas 1990-logus čállojuvvon sosiolingvisttalaš dutkamušaide ja čilge, ahte vai nuoraid beroštupmi sáhtášii loktanit sámegiela ektui de olbmot ja nuorat berrešedje oaidnit ávkki giela oahppamis. Dáinna son oaivvilda erenoamážit vejolašvuođaid geavahit giela beaivválaččat máŋgga giellašiljuin dahje -domeanain. Dan maŋŋá, numo hui dávjá, ođasdoaimmaheaddji jearrá mo sáhttá de buohtastahttit Norgga ja Ruoŧa dili. Vástádusa vuođul stuorimus erohus dáid riikkaid gaskkas lea das ahte Norggas lea sámegiella eatnigielávnnas skuvllas ja eiseválddit dorjot dan muđuige buorebut go Ruoŧas.

Dán maŋŋá ságastallan jaskkoda. Ja mun hárdašuvan ja eddon olles áššiin. Manneson dát ii lean ođas munnje? Ja manin son mun nu eddon dákkár ášši dihte? Na mun mat čilgestan dutnje.

Vuosttažettiin, dát lea hui dábálaš vuohki almmustahttit áššiid ođđasa hámis Ruoŧas ja danin čállen dán blogga álgui sáni mahkáš. Go dovddus áššit ožžot ođđa gárvvuid duháhiid guorahallamiid hámis, de fáhkka dat dohkkejit ođasin. Ja mu ráhkis ruovttoeatnamis Ruoŧas mii duođaige máhttit guorahallat áššiid. Ja go mii leat geargan guorahallamis de mii sáddet remissavástádusaid ruovttoluotta hálddahussii, ja de mii beassat lohkat guorahallama min vástádusa birra, ja de mii beassát fas guorahallat mo min vástádus dulkojuvvui vai sáhttit sáddet váidalusa Eurohpáráđđái mii fas iešalddis guorahallá mo Ruoŧa hálddahus meannuda skuvlaáššiin Sámis. Ja nu ain, juvllat jorret, muhto eat beasa gosage. Ja nu lea dáinnage áššiin. Sámeskuvllaid ja logahaga virggálaš oahppilogut leat álo almmolaččat vuohttimis skuvlahálddahusa siidduin ja dasa lassin láve vel Sámeskuvlastivra čállit jahkásaš raportta oahppiloguid birra. Dat ahte dušše moadde oahppi lohket sámegiela riikka áidna logahagas gos gávdnu sierranas sámiprográmma, ii boađe ođasin munnje gii lean dutkan sámiid skuvlaáššiid Ruoŧa bealde maŋimuš logi jagi áigge.

Dat mii goittotge lea ovttalágán ođas lea dat ahte oktage ii dáin mediaságain namut sániinge dieid ráiggiid mat sámemánáid oahpahusas leat juo ovdalgo sii galget logahahkii. Ovdamearkka dihte, gostige ii čuoččo ahte skuvlahálddahusa loguid mielde sullii 700 sámemáná leat almmuhan beroštumi lohkat sámegiela skuvllas, muhto mannan skuvlajagi áigge vuolil bealli oaččui oahpahusa iežas árbegielas. Mánáin ja bearrašiin lea beroštupmi válljet sámegiela, muhto stáhta ii nagot ordnet oahpahusa buot daiddage geain lea duohtaberoštupmi gillii. Mun oainnán maiddái ovtta stuorra čáhppes ráiggi das ahte sámeskuvllat nohket guđát luohkkái. Máŋgga sámeskuvllas čáhppes ráiggit álget juo das ahte váldogiellan skuvllas lea (resurssaid dahje eará sivaid dihte) eanetlogugiella iige sámegiella. Muhtin čáhppes ráiggit leat dego olles máđuráiggit ja dolvot min guhkás maŋos áiggis ja dakkár áigodahkii go dušše badjeolbmuid mánát besse ja fertejedje vázzit sámeskuvlla vai bisso primitiiva eamiálbmogin ja sápmelažžan eaige dan dihte sáhttán uhkidit stáhta beroštumiid Sámeeatnamis. Eará sámemánát gárte gielddaskuvllaide ja šadde dalle juo jávkkohahkii. Sámemánáid oassin Ruoŧa Sámis ja skuvllain lea doložis leamašan cuiggodeapmi ja fuonášeapmi dahje jávohuhttin. Dan maŋŋá leat máŋggat sohkabuolvvat massán gielaset Ruoŧas.

Otnážis sámegiela oahpahussii bohtet mánát geat eai hálddaš árbegielaset, muhto seammá luohkkái bohtet maiddái muhtin aivve sámegielat mánát. Oahpaheaddjit rahčet oahpahusain man ferte muddet nu ahte dát váldá vuhtii ohppiid heterogena náli. Ja guđát luohká maŋŋá dušše moattis besset joatkit sámegielain gielddaskuvllain main sin kultuvra ja giella lea čihkosis. Earát fas báhcet dien guđát luohká dássái eaige ovdan iežaset árbegielas seammá eavttuid mielde go eanetlogugielas ja bivnnuhis vierisgielain dego eaŋgalsgielas.

Ja lea duohta ahte mis Ruoŧas lea vátni čeahpes sámegieloahpaheddjiin, muhto dat ii šat logahaga dásis čilge mánáid giellaválljemiid eará go dainna ahte sii eai leat beassan lohkat sámegiela skuvllas ovdal logahaga. Go mis lea dušše okta áidna logahat gos lea sámiprográmma, de doppe fas ii leat vátni oahpaheddjiin. Logahat ja bádjedássi lea goittotge okta dain áššiin maid min ráđđehus lea oalát vajáldahttán, dahje ádden boastut. Universiteahtas sáhttá válljet dušše sámegiela ávnnasoahpaheaddjeoahpuid, muhto vuođđoskuvlla- dahje mánáidgárddeoahpaheaddjin ii Ruoŧas sáhte lohkat sámegillii iige nu ahte vállješii sámegiela váldoávnnasin iežas oahpuin. Dán vuogádaga ii sáhte muhttit rievdatkeahttá lága mii stivre universitehtaoahpuid, iige oktage hálit álgit čuoggut dien vieksábeasi. Ráđđehusa áidna čoavddus dien dillái lea leamašan vuolggahit ávnnasoahpaheaddjeoahpu mii skuvle oahpaheddjiid badjedássái (luohkát 7-9, trinn 8-10 ja logahahkii/joatkkaskuvlii). Hás min hálddahus ii iešge dieđe ahte sámeskuvla nohká guđát luohkkái, go geardde áiggošii skuvlet oahpaheddjiid bargguide mat eai gávdno. Studeanttat gal dihtet mo ášši lea eaige danin oza viđajahkásaš oahpuide universitehtii.

Lea duohta ahte mis eai leat doarvái arenat/domeanat/giellašiljut mánáid ja nuoraid várás dáppe Ruoŧas. Dat ii goittotge leat miige ođđasiid, nu lea álo leamašan. Dan dihte dat ii okto sáhte čilget manin nuorat eai šat huma, čále, ja loga iežaset árbegiela. Sámegiella lea maiddái eatnigielávnnas sihke sámeskuvllas ja gielddaskuvllain, ja dan várás lea ráhkaduvvon buorre ja viiddis gursaplána, man lea praktihkalaš sivaid dihte dávjá veadjemeahttun čuovvut omd. sámeskuvllaid olggobealde gos diibmomearit leat nu olu unnit go sámeskuvllain. Sámiávnnas lea maiddái dušše okta ávnnas dahje fága skuvllas, iige olles skuvlla vuođđoráhkadus dego muhtin sámegielat skuvllain omd. Norggas. Váttisvuohtan lea maiddái dat ahte ruoŧagiella álo vuoruhuvvo juohke sajis, maiddái sámeskuvllain. Dát guoská diimmuid, oahppomeriid, oahppojuksanmeriid, oinnolašvuođa, riektevuogádaga ja buot eará. Otnážis ruoŧagiella vuoruhuvvo maiddái dávjá sámiid gaskasaš ságastallamiin, árbevirolaš giellašiljuin dego boazobargguin dakkár guovlluin main ásset sámit máŋgga suopmanguovllus, ja eará virggálaš ja priváhtta oktavuođain main ovdal lea gullon sámegiella Ruoŧas. Juos stuorimus oassi sámiin geat leat lohkan sámegiela skuvllas leat báhcán guđát luohká dássái iežaset árbegielmáhtus, de ii leat imaš ahte sii válljejit eará gielaid gulahallama gaskaoapmin. Leago dalle ođas ahte dušše viđas sáhttet, dustet ja gillejit joatkit árbegielain logahagas? Na ii munnje goit.

Na, nubbi ášši fas laktása jienaide mat dohkkehuvvojit mediaságastallamiidda ja gálduide mat geavahuvvojit ságastallamiid vuođđun. Leagoson nu ahte ruoŧabeale dutkit eai sámimediaid čalmmiin rehkenastojuvvo áššedovdin dakkár áššiin mat gusket skuvladutkamuša áigeguovdilis dutkansuorggi ja Ruoŧas dahkkon dutkamušaid? Mii geat leat dutkan skuvladili dáppe Ruoŧas leat goit moattis, nissonat ja muhtin dievdu maiddái, nu ahte ii leat sáhka das ahte dákkár dutkamuš ii gávdno. Ja leago nu ahte buot deháleamos lea buohtastahttit skuvladili Norggas ja Ruoŧas, iige geahččat dárkilabbot juste dan dili man siste ođas lea bohcciidan? Ja moson dat lea duođaid Norggas, gallis doppe jotket logahagas ja dasto universitehtas? Ja leago duođaige nu, ahte dušše 90-logu álggus čállojuvvon raporttat ja čállosat geavahuvvojit ain čilgehussan buot diliide Ruoŧa Sámis mat leat vuhttomis dál lagabui 30 jagi dan maŋŋá go teaksta almmustuvai? Gal áiggit leat rievdan dáppe nai, ja gal 90-logu maŋŋá leat almmustuvvan sihke dieđalaš artihkkalat, nákkosgirjjit ja maiddái buotlágan raporttat. Na, buot dát jearaldagat bohte mu millii go lohken ja guldalin dieid áššiid. Ja mun nu eddon. Ja de mun smihtten ahte berrešin gal heahpanit go nu persovnnalaččat válden dán ášši. Berrešin baicce leat ilus das ahte ášši oažžu mediaáiggi ja beakkán áirasa. Ja nu mu varra čoaskkui fas vehá áigái. Ja mun vurden fas veahá áigge ja doivon ahte livččen beassan oaidnit ságastallama Ruoŧas, ságastallama masa livčče searvan maiddái min iežamet politihkkárat, Sámeskuvlastivralahtut, allaoahpuid ovddasteaddjit, oahpaheaddjit, skuvlahoavddat ja earát geat barget skuvllas ja dihtet makkár vuogádagas dát dilli vuolgá. Muhto ii gullon šat mihkkige, nugo dábálaš. Ja nu mus fas varra duolddai ja suhttu badjánii.

Guovvamánu 15. beaivi 2018 Ruoŧa hálddahus guđii evttohusa láhkarievdadusain láhkaráđđái Ruoŧas². Láhkarievdadusaid ulbmilin lea evttohusa mielde nannet unnitloguid ja erenoamážit našuvnnalaš unnitloguid rivttiid Ruoŧas. Ja dattege evttohus guođđá skuvlla, logahaga/joatkkaskuvlla ja allaoahpuid láhkaevttohusa olggobeallái. Sámiin gal galgá leat riekti čállit eiseválddiide sámegillii beroškeahttá das máhttetgo sii čállit iežaset eatnigillii, ja gielddat leat geatnegahtton fuolahit sihke sámegielat mánáidgárde- ja boarrásiid siidda doaimmain. Skuvla ja oahput gullet goittotge eará lága vuollái. Dál mii de vuorditge fas ođđa evttohusa maiddái skuvlalága siste. Oaidnit leš duostágo oktage vuolgit rievdadit lága unna eamitálbmoga dihte dahje unnitlogugielaid dihte. Juste dál lea dilli goittotge dakkár ahte min bánehis lágat eai doarjjo sámegiela skuvllas dahje earáge giellašiljuin, eaige praktihkatge nanne sámegiela skuvllas go eará gielat vuoruhuvvojit álohii juohke oktavuođas. Muhto juos de dilli rievddašii go beassat fas guorahallat ođđa láhkaevttohusa, jáhkátgo?

Suhttu vearuha. Lean nu váibbas ja nu dolkan álohii doarrut. Ja oainnán ahte earátge leat seammá dilis dáppe Ruoŧas, ollásit vuolláneame. Gos alva midjiide? Na, lihkus giđđa boahtá Ruoŧa Sápmái maiddái. Giđđabeaivváža ovddas ii sáhte vuollánit ja boahttevaš dálvái lea vel guhkes áigi.

Liŋkkat

1 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=6826308

2. http://www.regeringen.se/49191e/contentassets/2d88864f7b3d46ff8db58fb713784553/en-starkt-minoritetspolitik.pdf

Irja Seurujärvi-Kari

Muhtin kommenttat sámi soabadallankommišuvnna vuođđudan- ja sámelága ođásmahttinplánaide

Mannan jagi sámit ávvudedje vuosttas davviriikkalaš sámiid čoahkkaneami Roandimis. Goittot easkka Sámiráđi vuođđodeapmi 50-logus vuolggáhii duođas sámiid rájaid badjel barggu. Dalle sámit sierra guovlluin deaivvadedje ja ná vulggii johtui sámiid fámuidahttin. Sámiid identitehtta- ja ealáskahttinpolitihkka leamašan lihkostuvvan gitta dan 1970-logu badjáneami maŋŋá. Sámiálbmot huksejuvvui oktan álbmogin, go Ruošša sámitge besse iežaset servviid bokte miellahttun Sámiráđđái (1992). Sámiráđi ja sámi lihkadusa metodan lei dialoga ja kommunikašuvnna bokte hukset buori oktavuođa stáhtain ja ná olahit sajádaga dovddastuvvon vehádahkan ja viimmat láhkamearrádusain álgoálbmogin 1980–90-loguin. Stáhtat dovddastedje sámiid álgoálbmogin ja vuođđudedje Sámedikki sámiid ja stáhtaid oktasaš riikkasis ja gaskariikkalaččat dáhpáhuvvan ráđđedallamiid boađusin. Duogábealde váikkuhedje  álgoálbmogiid hárrái badjánan miehtemielalaš gaskariikkalaš vuoigŋa ja ON dohkkehan  álgoálbmogiid rivttiid nannejeaddji gaskariikkalaš soahpamušat.

Sámiráđi ordnen konferánssain ja seminárain sámit vehádatolmmožin besse kollektiivvalaččat muittašit ja muitalit iežaset vásáhusaid, mat de hábmejuvvojedje ja almmustahttojedje sierra kultuvrralaš ja politihkalaš prográmmain ja cealkámušain, ja dáiddárat ja girječállit burge iežaset oasis sámiid nuppevuođa servodagas, nannededje sámiid oktasaš vuoiŋŋa ja ealáskahtte sámiid árbevieruid. Ná soabadallanprosessa leamašan jođus juo máŋggaid sohkabuolvvaid áigge. Várra dán sivas muhtin ovddeš sámi jođiheaddjit eai oaidnán soabadallanbarggu ođđasit johtui bidjama dehálažžan, muhto baicce doivo vánes resurssaid buoret geavaheami boahttevaš áššiid ovddideami ja sámi iešmearrideami nannema várás. Dálhan leat velá stuorát uhkádusat sámi kultuvrra vuostá go ovdal, nugo ruvke- ja turismadoaimmat. Danin sámi kultuvrra, giela ja árbbi bealušteapmái dárbbašuvvojit buot návccat ja čehppodat. Dasa lassin sáhttá máinnašit, ahte Norgga konagas ja Suoma presidenta Tarja Halonen sihke girku leat atnon ándagassii sámiin historjjá áigge dáhpáhuvvan vearrivuođaid.

Soabadallanprosessas dál leat ain ollu rabas gažaldagat, dakkárat go, mas das lea áigumuššan soabadit ja makkárin šaddá dan mandáhta dahje geat dan čađahit ja jođihit. Gávdnojitgo bargui olbmot, geat eai háhpohala alcceseaset dainna gudni, nugo dál orru leamen, muhto baicce leat mielde vigihis, gaskavuođa almmá politihkalaš dahje dieđálas sivaid ja alcceseaset ávkkiid háhpohallamiid daga? Boahtágo dán prosessas eanet vahát go ávki?

Ruoná eatnama ieš soabadallanprosessas eai lean olus bohtosat, muhto goittot dat, nugo dan kommišuvnna smiehttamuša nammage Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutiden. Vi arbejder for en bedre fremtid (2017) deattuha barggu ovddosguvlui iige mannan áigái ja oaffarin báhcima. Kanadas soabadallanprosessas (2015) guovddášáššin lei ásodatskuvlla ja doppe dáhpáhuvvan vearrivuođat mánáid vuostá. Kanadas prosessii geavahuvvojedje máŋggaidlot miljovnna dollárat! Áibbas nuppelágan duohtavuođa- ja soabadallanprosessat leat leamaš Mátta-Afrihkas ja muhtin mátta amerihkalaš riikkain, gos duohtavuođa, olmmošvuoigatvuođa ja árpmiheami kommišuvnnat eai bastan huksen bistevaš soabadallama álbmogiid ja olbmuid gaskii garra olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumiid ja apartheid politihka maŋŋá.

Dán áigge soames sámit Suomas háliidit geavahit sámebargguin garrasut metodaid go ovdal, goas politihkalaš váldometodan lei ráđđádallan ja ulbmilin lei oažžut áigái gaskavuođa áddejupmi. Dieđusge áigige lea dál eará. Sosiálmedias lea šaddan fámolaš kommunikašuvnna kanála, man sáhttá geavahit bures dahje funet, nugo leat eará guovllusge máilmmis oaidnán. Sosiálmedias sáhttá álkket buktit ovdan garra ja utnohis cealkámušaidge ja oaiviliidge sámekultuvrra suodjaleami namas ja kultuvrralaš appropriašuvnna dahje suoládeami vuostá. Goittot dákkár láhtten sáhttá doalvut maiddái olggušteapmái, dasa ahte dat, geat eai čuovu dán garra suodjalanlinjá, ráŋggáštuvvojit cealkimiin sin sámevuođa vuostálastin.

Suomas maid Sámediggi lea darvánan ollásit nágget dáid kultuvrra oamastangažaldagain ja erenoamážit sámemeroštallamis. Sámediggi almmustahtii jagi 2016 njuolggadusaid gávtti geavahanvuoigatvuođain ja kultuvrralaš suoládeami vuostá. Daid mielde dušše sápmelaš sáhttá coggat gávtti ja jus govas lea gákti dat galgá leat eakti sámegákti. Nu fal, sámegákti lea sámiide dehálaš identifikašuvdna mearka ja dan galgá gudnijahttit. Goittot muhtin ii-sámiide sámegákti lea joba skeŋkejuvvon sámiid beales, ja maiddái náittosdili bokte ii-sámiinge leat dávjá gávttit. Dasa lassin sámekulturdáiddut, giella ja duodji oahpahuvvojit maiddái ii-sámiide Sámis. Dieđalaš perspektiivvas fas kultuvrra ii oktage sáhte oamastit, dasgo kultuvrrat maid seahkanit gaskaneaset ja váikkuhit nuppiideaset eanet ah’ eanet.

Identifikašuvdnagažaldagat leat váddásat, ja buoret livččii beassat dan badjel ja čađahit soabadallanbarggu vuos sámiid iežaset gaskkas, ovdamearkka dihte gielaid revitalisašuvdnaprosessa lihkostuvvan málle mielde. Ealáskahttinprosessii leat dohkkehuvvon dásseárvosaččat maiddái ii-sámit, geat leat maid oahpahallan giela. Anárašsámiid ealáskahttimis leat lohkan juo ollu. Dás sáhttá máinnašit nuortalašsámiid easkkabeliid johtui vuolgán giela ja árbevieruid ealáskahttima. Fitnen Helssegis nuortalašsámiid muitobáŋku -­prošeavtta bargiid, dutkiid ja kulturbargiid, ordnen dilálašvuođas guovvamánus dán jagi. Dutkit ledje čohkken juo olu nuortalaččaid árbevieru, máidnasiid, leuddiid ja nu ain; guldalan báddejumiid, transkriberen ja čállán daid buhtisin dálá čállinvugiin. Dán gielaid ealáskahttinmálle mielde sáhtášii ovddidit earáge kulturáššiid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahppomateriálaid ráhkadeami ja nu ain.

Vai beassá Suomas sámeválgalogahallama registeremii fertejit duođaštuvvot iešidentifikašuvdna ja giellamáhttu dahje nállašuvvan. Dáid duođašteapmi olbmo iežas olggobealde lea measta veadjemeahttun, joba Sámedikki politihkalaččat válljejuvvon válgalávdegoddái. Suoma Alimus Hálddahusriekti (KHO 2011:81) lea vuođđudan mearrádusas iešidentifikašuvdnii ja oppalaš sámevuođa árvvoštallamii dohkkehettiin ođđa olbmuid sámi válgaregisterii. Dát lea okta lágalaš čovdosiin, man sáhttá čuovvut ja mainna rátkit meroštallama.

Davviriikkalaš sámesoahpamuša (2005) dohkkehanprosessa livččii gánnehan čađáhit ovdalgo fas guhkes ja loahppabohtosiid ektui hui eahpesihkkaris soabadallanprosessa álggahuvvo. Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš viđa jagi ráđđádallamiid maŋŋá soahpamuša láhkadeavsttas sohppojuvvui jagi 2016 ja cuovvovaš jagi álggus deaksta paraferejuvvui/nannejuvvui. De lea Sámedikki bargun dohkkehit dahje hilgut deavstta, mii ii leat goittot velá dáhpáhuvvan. Sámesoahpamuša guovddášulbmilin lea implementeret Ovttastuvvon Našuvnnaid Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid deklarašuvnna (2007), ja ná nannet sámiid rivttiid rájáid badjel. Jagi 2016 sohppojuvvon deavsttas artikla13. bajilčállosis lea Sámedikki “válgalogahallan ja jienastanlohku” iige njuolga sámemeroštallan, muhto goittot dat gieđahallá sámemeroštallama fuolakeahttá das, mo dat lea namahuvvon. Dat čuovvu Norgga beale sámi meroštallanmálle, mas sámevuođa váldokriteran leat iešidentifikašuvdna ja giella retrospektiivvalaččat, mii lea buorre vuođđu sámiid oktasaš meroštallamii. Danin sámesoahpamuš fertešii dohkkehuvvot ja dán láhkai sáhttá maiddái čoavdit Suomas sámiid ja sámeguovllu báikkálaš olbmuid garrasit juohkán ášši.

Gáldut:

Honouring the Truth, Reconciling for the Future. Commission of Canada. 2015. http://www.trc.ca/websites/trcinstitution/index.php?p=890

Kooste saamenpukurauhan perusteluista. – www.perustelut.blogspot.fi

Pohjoismainen saamelaissopimus on parafoitu. Tiedote 13.1.2017 – www.oikeusministeriö.fi

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. – senc.hum.helsinki.fi

Saamelaiskäräjät laati ohjeistuksen saamelaisuuden esittämisen periaatteista – news.cision.com

Saamelaismääritelmä – senc.hum.Helsinki.fi/wiki/saamelaismääritelmä.

Saami costume. – senc.hum.helsinki.fi/wiki/saami costume.

Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos. – Pohjoismainen saamelaissopimus, Regjeringen.no.

Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutide. Vi arbejder for en bedre fremtid. Forsoningskommissionen, Betenkningudgivet af Grönlands Forsoningskommission Nuuk, December 2017.

Totuuksia totuuskomissioista. Historioitsijat yli rajojen -ryhmän järjestämä seminaari 8.1.2018.

Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla

EAMIÁLBMOTMETODOLOGIIJAT JA BARGOBÁJIT

Dutkiidjoavku Pigga Keskitalo Sámi allaskuvllas, Pirjo Kristiina Virtanen Helssega universitehtas ja Torjer Olsen UiT Norgga árktalaš universitehtas ožžo Suoma kulturruhtarádjosis guovttejagát ruhtadeami eamiálbmotmetodologiijat bargobájiide, mat galget lágiduvvot 6 stuhka guovtti jagi áigge. Vuosttaš deaivvadeapmi lea Sámi allaskuvllas 31.5. Sámi pedagogihka konferánssa olis. Ulbmilin lea guorahallat eamiálbmot dutkanmetodologiijaid ja daid oahpaheapmi allaoahpahusas.

Duogáš lea go máŋgga sajis leat álgán ja álgimen oahput mas eamiálbmotmetodologiijat leat guovddážis. Earret eará Sámi allaskuvllas lea álgimen Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu viđa jagi master 1.-7. ja 5.-10. cehkiide. Lea dárbu systematiseret eamiálbmotdutkanmetodologiijaid dieđuid ja vásáhusaid ovttas singuin geat leat bargan dáiguin áššiiguin. Viiddis ovttasbargu álggaha álo synergiija, ja mii sáhttit oahppat nubbi nuppis.

Sámi allaskuvla, Tromsa ja Helsset koordinerejit ovttasbarggu gaskkal daid ásahusaid gos lea sámedutkan: Oulu universiteahtta, Lappi universiteahtta Roavvenjárggas, Ubmi universiteahtta, UiT Norgga árktalaš universiteahtta ja Sámi allaskuvlla dutkit leat 20 fárus dán fierpmádagas. Dieđalaš sáhkavuoruid doallit bohtet miehtá máilmmi bargobájiide. Bargobájit leat reaidu mas sáhttit ovttas suokkardallat iešguđetge fágasuorggi siskkobealdi mo dutkat iešguđetge áššiid nugo vaikkeba luohtedutkan, skuvladutkan, historjádutkan, girjjálašvuođadutkan jna.

Mihtilmas eamiálbmotmetodologiijaide lea dat ahte dat váldet vuhtii ja buktet ovdan eamiálbmogiid jiena dutkamuša bokte, huksejit šalddi iešguđet dieđalaš ja eará ságastallamiid gaskii, juhket dieđuid politihkalaš mearrideami várás ja mii várra deháleamos ahte nanne servodaga ja olbmuid.

Eamiálbmotdutkamuša plánemis, čađaheamis ja loahpaheamis galgá váldit vuhtii dihto áššiid. Vuosttažettiin báikkálaš eamiálbmoga miellahtut ja erenoamážit vuorrasut olbmot ja eará dehálaš ovttasbargoguoimmit galget leat áššedovdi rollas dutkamušas. Nubbin álgoálbmotdutkamis diehtu galgá ipmirduvvot eallin ja heiveheaddjin diehtovuogádahkan, mii sisttisdoallá vássán áiggi, dálá áigge ja boahttevuođa geahččanguovlluid mat dutkamuša reaidduiguin sáhttet ovdánit ja nanosmuvvat. Goalmmádin báikkálaš giella láhčá vuođu dutkamuša dulkomii ja mearkkašumiide. Njealjádin lea dehálaš ipmirdit sierralágan diehtoáddejumiid (eamiálbmogiid ja oarjemáilmmi) oktavuođa diehtovuogádagaide. Viđádin dutkamuša vuolggasadjin galgá leat dat ahte servošat oamastit dieđu ja ahte dieđus leat máŋga dási. Guđádin dutkamušas galgá čájehit servoša ja indiviida ovddasvástádusa dieđus ja dieđu oamasteamis. Eamiálbmotdutkái leat maiddái gáibádusat, nu ahte dutki galgá juohkit dieđu eamiálbmotservodaga ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiide ja ovddalgihtii fidnet sis lobi dutkamuša čađaheapmái.

Eamiálbmotdutkanmetodaid iešvuođat

Metodat leat prinsihpas heivehuvvon hámis seammaláganat go earáge diehtagiin muhto eamiálbmot dutkanmetodologiijat váldet vuođu árbevirolaš máhtus, eamiálbmogiid vásáhusain ja beroštumiin, ja dasa lassin seammás váldet váikkuhusaid maiddái dábálaš diehtaga vugiin čoaggit dieđuid. Dat earru lea dat ahte makkáraš vuolggasajis dutkan dahkko, gean dárbbuide dat dahkko ja makkáraš áddejumi dieđu birra lea go dutkamuš dahkko. Eamiálbmot dutkanmetodologiija bidjá eamiálbmoga dárbbuid guovddážii. Lea maiddái dehálaš juohkit dieđuid eamiálbmogiid eallindiliin. Sáhttit hállat máinnastanárbevieru, vásáhusa, dialoga, dáiddabarggu, divtta, luođi, sámi musihka ja máŋggabealat vásáhusaid metodain. Áiddo dáid máŋggabealat ovdanbuktinvugiide ja diehtoháhkanvugiide vuodjut bargobájiin ja systematiseret daid eará dutkiiguin. Eamiálbmotmetodologija deattuha kvalitatiivvalaš lahkoneami, čiekŋalis ipmárdusa, oassálastima ja etihkalaš prinsihpaid vuhtiiváldima.

Etihkalaš dutki lea ovttasbarggus servodagain, ja sáhttá dadjat ahte servoža lea dehálaš kommenteret dutkanbohtosiid. Dát lea guhkes proseassa álggu rájes gitta lohppii dutkamuša dagadettiin. Dutki gulahallá, šiehtadallá, doaibmá sensitiivvalaččat ja eamiálbmogiidda mihtilmas vugiin ja iská iežas gávnnahemiid sihkkarastimiin máŋggabealagit leatgo su gávnnaheamit dollevaččat kritihkalaččat. Kritihkalaš dutkan mearkkaša gálduid dovdama viidát ja nágodit leat gáldokritihkalaš ja maiddái čujuhit iešguđet ságastallamiidda viidát. Lea mearkkašahtti dehálaš geahččat ovdal dahkkon dutkamiid dasgo ovdamearkan lappologat leat juo čállán vaikkeba bajásgeassinárbevierus. Diehtu háŋkejuvvo eamiálbmogiidda mihtilmas vugiiguin. Geavahuvvojit dakkáraš vuogit mat leat dohkálaččat, nugo joavkku iežaset giella jna., jus dat leažža vejolaš.

Skuvladutkama vásáhusat

Lean jearahallan ja áiccadan skuvlaárgabeaivvi máŋgga gillii, daiguin gielaiguin maid hálddašan. Nu ahte sámeoahpahusa máŋgga riikka oaidninvuogis lea dieinna lágiin hástaleaddji muhto gelddolaš dutkat. Dát leat dahkkon sámi oahpaheaddjeoahpu ovddideami várás ja loahpas máŋggabealat skuvlaárgabeaivvi ovddideami várás. Loahpalaččat lea mánná dahje nuorra luohkkálanjas dat gii galggašii ávkašuvvat sámeoahpahusa ovddideamis, nu ahte son oažžu buoret boahttevuođa, buoret eallineavttuid ja ahte su eallámušmáilbmi váldojuvvošii vuhtii nu bures go vejolaš skuvlengeavadiin. Ja ahte son birgešii bures iežas eallimis. Dás lea dievasmahttinskuvlejumis ja oahpaheaddjeoahpus mearkkašahtti rolla, ja olu bargu dasgo leat olu suorggit maiguin sáhtášii eambo bargat nugo árbevirolaš mahtu rollain skuvllain dahje olgobiraspedagogihkain, sámegiela ja girjjálašvuođa didaktihkain, sáme- ja máŋggagielat álgooahpahusain, giellaealáskahttimiin, iešguđetge oahpahusfága didaktihkaiguin jna.

Bargobájiid boađus

Ulbmilin lea ahte ságastallan dieđalaš áššiin joatkašuvvá ja nánosmuvvá. Eamiálbmot metodologiijat ovdánit dan guvlui ahte boahtá dovddusin ahte dat dahkko kultuvrralaččat bistevaš vugiin, eamiálbmogiidda mihtilmas árvvuid mielde ja árbevieruid gudnejahttimiin. Galgá dieđusge gulahallat ovddalgihtii servožiin, proseassa áigge ja ahte dutkanbohtosat máhcahuvvojit servožiidda.

Bargobájiid ulbmilin lea maiddái ahte diehtu eamiálbmotrivttiin leavvá ja nanosmuvvá, ja ahte diehtu nannejuvvo daid mohkkás diliin gos eamiálbmogat ellet; ovdal ja dál, birrasa ja olbmuid ektui. Bargobájiin deattuhuvvo dat ahte eamiálbmogiid vásáhusat ja diehtu leat dehálaččat, ja ahte dat leat guovddážis.

Bargobájiin galget dutkanáššit oidnot allaoahpahusa studeantta dásis, ja ahte sii besset fárrui dáidda proseassaide, ráhkaduvvojit oahppomateriálat ja dieđalaš áššiin ságastallo viidát. Bargobájit dieđusge galget geavatlaš dásis váikkuhit ja bidjat proseassaid johtui. Ja ahte bistevaš ovdáneapmi dáhpáhuvvá ain eamiálbmot metodologiijaid olis.