Sámiid álbmotbeaidoalut / Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2.2018 Helsingissä

 

Álbmotbeaivvi lahkoná ja Helssegis dáhpáhuvva ollu!

1. City-Sámiid álbmotbeaieahketdoalut Lappi-restoraŋŋas 6.2.

Buresboahtin ávvudit Sámi álbmotbeaieahkeda maŋŋebárgga 6.2.2018 dmu 18 ovddosguvlui Lappi-restoráŋŋii Helssegii!
Prográmmas lea boradeapmi ja VILDÁ-joavkku konsearta. Gullat maiddái searvvi sáhkavuoru ja jagi 2018 doaimmaid birra. Eahket lea oaivvilduvvon eandalitge searvvi lahtuide ja eará oaivegávpotguovllu sápmelaččaide.
Haddi lahtuide 20€ ja earáide 40€. Mánáide haddi lea 10€.
Bivdit almmuhit oassálastimis ovddalgihtii čujuhussii citysamit@gmail.com. Muital almmuheami oktavuođas namat, allergiijaid ja šleđgapoastačujuhusa, masa sáhttá doaimmahit máksinrávvagiid. Muital lassin hálidatgo borrat biđđosa vai luossamáli.
2. Helssega universitehtta álbmotbeaivvedoalut 6.2.
12:00 Sámi leavgga stággui geassin, Sámi soga lávlla ja friija sáhkavuorut / Porthania ovddas (Yliopistonkatu 3)
12:30 Gáfestallan ja bargobájit / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
14:00–16:00 Ealligovva: Guovdageainnu stuibmi / Váldoráhkkanus, sále 14 (Fabianinkatu 33)
14:00–16:00 Máinnastanboddu mánáide davvisámegillii / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
3. Mini-Skábmagovat 7.2.
City-Sámit, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Skábmagovat-festivála ordne Mini-Skábmagovat-ealligovadáhpáhusa Helssegis 7.2. Dáhpáhusas čájehit ee. filmmaid Mumeniid diidadálvi, Sámevarra ja oanehisfilmmat. Programmas lea maiddái panelaságastallan sámekultuvrras ealligovain.
City-Sámit lea várren lahttuide 20 bileahtta, Almmut dan šleađgapoasttai, juos háliidat oassálastit dáhpáhussii!
4. Töölö girjeradju dáhpáhus 6.2.
 
Áššedovdi Peter Ericson muitala Elsa Laula ja Maria M Mathisdotter eallimis ja sámiid historjjás.
Töölö girjeradju, Mika Waltari -sále, 4. krs dmu 18-19.30 (ruotagillii)
5. Wimme Saari & Tapani Rinne -konsearta 8.2.
 
Wimme Saari ja Tapani Rinne konsearttas gullat mo luohti ja modearna ambient-musihkká čuodjet ovttas.
G Livelab dmu 19, bileahttat 20 €.
https://www.glivelab.fi/events/wimme-rinne-5a3cbeec7ba57c00143060a2/

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämm – Tšimbako loȟiba -seminaari 23.11.2017

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämmTšimbako loȟiba

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien seminaari

torstaina 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Seminaari on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille, ja siihen on vapaa pääsy.

 

OHJELMA

Avaussanat, Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Satavuotias sanasampo ja tekstitehdas, Vesa Heikkinen

Suomenoppijan kokemuksia, Aleksandra Sibileva

Meningen med dialekten, Caroline Sandström

Våra älskade finlandismer, Charlotta af Hällström-Reijonen

Käsistä käsiin – 1900-luvun alun viittomat yhä käytössä, Pia Taalas ja Leena Savolainen

Stand up -komedia viittomakielellä, Janne Kankkonen ja Gavin Lilley

 

Kahvitauko

 

Kolttasaamelaiset itsenäisessä Suomessa, Pauliina Feodorof

Mo romani tsimb dziives! Eläköön romanikieli! Henry Hedman

 

Kysy Kotuksen kielilautakunnilta – kielilautakunnat kuultavina

Yleisön kysymyksiin vastaavat lautakuntien edustajat Jaakko Leino (suomi), Mona Forsskåhl (ruotsi), Juhana Salonen (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli), Irja Seurujärvi-Kari (saamen kielet) ja Henry Hedman (romanikieli).

Seminaarin juontavat Pasi Heikura ja Lari Kauppinen

Seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa!

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 16.-17.11.2017

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 15.-16.11.2017 in the university of Helsinki

Indigenous Heritage 2017 addresses indigenous peoples’ rights to their cultural heritage from the perspective of indigenous peoples themselves as well as international and national legal frameworks. It will provide an opportunity for exchange among researchers, representatives of indigenous peoples, museums, ministries, governmental and non-governmental institutions, practitioners, and students. The keynote speakers are Rauna Kuokkanen, Research Professor of Arctic Indigenous Politics, University of Lapland, and Margaret Kovach, Associate Professor at the College of Education, University of Saskatchewan.

https://www.helsinki.fi/en/conferences/indigenous-heritage-2017

 

Welcome!

Pasi Saukkonen: Monikielisyys

Pidin toukokuussa pari monikielisyyteen liittyvää esitelmää ja julkaisin niiden keskeistä sisältöä blogissani:

https://pasisaukkonen.wordpress.com/2017/08/06/pari-esitelmaa-monikielisyydesta-suomessa-ja-helsingissa/

Linkkiä saa levittää asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.

Kaikki kommentit tervetulleita, etenkin kriittiset.

Pasi Saukkonen, Erikoistutkija, dosentti

Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia

Kaupunkitutkimus ja -tilastot

Puh: 040-3344800

https://pasisaukkonen.wordpress.com/

Sáárnu páárnážân vááimuvuálásii kielâ

Marja-Liisa Olthuis

Perrui várás čaallum uápiskirjeh kyevti- já maaŋgâkielâgvuođâst láá táválávt pyereh. Ravvuuh suápih almolávt meiddei ucceeblovokielâ tilán. Ohtâ raavâ lii kuittâg taggaar, et tom lii tárbu kieđâvuššâđ sierâ: ”Sáárnu páárnážân jieijâd eenikielâ”. Kielâ valjim lii ulmuid herkis äšši, ko lii saahâ jieijâs párnáin. Tággáár raavâ adeluvvoo távjá taggaar perrui, mast enni já eeči iävá sáárnu páárnážân siämmáá kielâ. Taat raavâ suápá kale pyereest stuárráábijd kieláid, mut taggaar olmooš, kote smiättá aštum kielâid, uáiná eresnáál. Tondiet čálám taan blogičalluu já kiävtám eresmuđusii paječalluu ko “eenikielâ”.

Termâ eenikielâ čuujoot kyevti- já maaŋgâkielâgvuođâst kielân, mii lii olssis noonâ kielâ – taggaar kielâ, mon lii vuosmustáá oppâm, mon máttá hirmâd pyereest, mon kiävttá ennuv já moin olmooš lii čuovviittum-uv. Jieijâs kielâ miäruštâllâm oro-uv lemin čuuvtij älkkeb eenâblohon kullee ulmui ko ucceeblovokielâ sárnoi. Noonâ eenikielâ lii puoh linásumos kielâ, moos finnee tobdoid-uv fáárun. Tom lii älkkee kevttiđ. Taan perspektiivist lii čaallum tággáár-uv pahudem: Párnáá kielâtááiđun sáttá leđe joba vaahâglâš, jis vaanhimeh sárnuškyettiv páárnážân eres kielâ ko eenikielâs, mon suoi iävá maŋeláá oppâm ege haaldâš tom tuárvi pyereest.”

Noonâ eenikielâ -perspektiivist ij lah máhđulâš ruokâsmittiđ vanhimijd sárnuđ aštum kielâ párnáidis. Aštum já uccáá kevttum kielâst ij lah lamaš tile šoddâđ noonâ čuovviittâskiellân. Jis tággáár tiileest sárnuškuát kielâ sárnum varâlâšvuođâst teikâ kielâmáátu rijttáámettumvuođâst, kiävá hyeneeht: kielâ sárnum nohá toos tondiet ko ohtâgin sárnoo ij lah tuárvi čeppi ige tohálâš. Tággáár tile lii anarâškielâst-uv já eres-uv sämikielâin. Ij lah ohtâgin olmooš, kii ij kuássin tarbâšiččii smiettâđ saanijd já ráhtusijd. Mađe spesifub kielâkevttimohtâvuođâst sämikielâi kevttimist lii saahâ, tađe vissásubbooht vädisvuođah iteh.

Anarâškielâ iäláskittemohjelmeh láá puáhtám kielâsárnoid koskâmuu suhâpuolvân – toos, mii lâi monâttâm kielâs. Tääl luhhoost kielâsárnoi juávhust láá pargoahasiih ulmuuh já meiddei sämikieltáiđusiih vanhimeh. Eidu taah ulmuuh tarbâšeh moovtâ já ruokkâdvuođâ kevttiđ kielâ já sirdeđ tom párnáidis-uv. Juáhháá kielâmáttu lii kielâsirdemist árvugâs. Taan koskâmuu suhâpuolvân puáhtá tuše ettâđ: sáárnu páárnážân sämikielâ nuuvt ennuv ko puávtáh já máátáh. Anarâškielâst láá-uv maaŋgâs, kiäh láá näävt porgâm. Tääl mist láá vuod eenikielâliih párnááh. Já anarâškielâ siäilu tuše váldukielâ paaldâst, nuuvt et taah eenikielâliih párnááh láá kyevtkielâgeh. Sist láá kyehti eenikielâ.

Muu jieččân muštoh mäccih ihán 1996, kuás muu puárásumos nieidâ šoodâi. Vuossâmuu ihepele mun sarnum sunjin suomâkielâ. Lijjim kale smiettâm sämikielâ sárnum-uv mut tubdim, et muu kielâmáttu ij lam nuuvt nanos já et lijjim hirmâd ohtuu. Teikâ kale mun mattim sämikielâ mut jiem lam kiävttám tom aktiivlávt. Tondiet eenâblovokielâ lâi luándulâš valjim. Ko moonnim Sáámán, muštám pyereest, ko Vuoli Ilmar koijâdij muu nieidâ kielâtiileest. Mun västidim. Muštám vala-uv Ilmar muáđoid já pettâšume, mii muštâlij: tun meiddei! Ij sun tom kale ettâm mut tot oinui. Eidu suu muáđoh pieijii muu uđđâsist smiettâđ. Munhân lijjim luuhâm sämikielâ – naa, “sämikielâ“ lâi talle pajekielâ, mut mun uáinojim anarâšâi čoolmijn anarâššân. Meiddei vuossâmuuh kielâtieđâliih pargoh, maid mun porgim, lijjii anarâškielâ pargoh. Pargo-uv kennigâtij sárnuđ pääihist sämikielâ. Nuuvt te mun mulsum kielâ ihepele puáris nieidâžân, já sun liijká moijái munjin siämmáá muččâdávt ko ovdil-uv já kuldâlij. Luhhoost tien ahasâš ij vala sárnum, nuuvt et must-uv lâi äigi pyerediđ jieččân kielâtááiđu. Eidu tien ááigán monnii-uv muu pargoin kielâoopâ čäällim já sänikirje rähtim. Mii te ličij lamaš pyereeb vyehi kielâ oppâmân ko tággáár vuáđupargo. Já ko äigi kuulâi, páárnáš oopâi sämikielâ já sárnu tom tääl njyebžilávt, imâštâl tom, mondiet tot munjin lâi nuuvt vaigâd. Veik must láá lamaš motomeh vädis iveh kielâlávt, tääl lam luholâš, et lam tom porgâm. Kijttoseh kale kuleh kielâpiervâlân, mii lekkâsij siämmáá ääigi já faalâi munjin-uv kielâtorjuu, mon mun tarbâšim. Oovtâst mij lep kielâ máttááttâllâm, jiejah-uv.

Jis mun jurdâččâm eenikielâ-teermâ, lam luholâš, et puávtám jurdâččiđ ton miäruštâllâm nubenáál. Eenikielâ puáhtá leđe meiddei vááimu kielâ, veikâ monâttum kielâ-uv. Já jis tot ij lah suuvâ kielâ, tot puáhtá leđe olssis mudoi vááimuvuálááš. Rijttáá, et tot kielâ, mon páárnážân sárnu, lii olssis nuuvt räähis, et ton oovdân vaja jieš-uv porgâđ. Tuše toin naalijn sämikielâst lii puátteevuotâ. Munjin olssân lii puáttám äigi luoppâđ eenikielâ-teermâst. Tot lii jo tovâttâm tuárvi ennuv soro já murrâš. Sáárnum vááimuvuálásii kielâst.

Tutkimusseura vastaanottaa abstrakteja tieteelliseen aikakausjulkaisuun

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála – Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid

Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ – Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt – Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl

Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran tieteellinen aikakausjulkaisu vastaanottaa abstrakteja 30.4.2017 saakka joulukuussa 2017 ilmestyvään ensimmäiseen numeroonsa. Tämän numeron erityisenä teemana on inarinsaamen tutkimus ja revitalisaatio. Myös muiden saamen kielten tutkimukseen ja revitalisaatioon liittyviä kirjoituksia toivotaan.

Abstraktin pituus on n. 100 – 120 sanaa. Kirjoituskielenä tulee olla jokin Suomessa puhuttavista saamen kielistä. Abstraktin tulee sisältää tiiviissä muodossa tutkimuksen aihe, relevanttius, metodit ja mahdollisesti myös tuloksia. Kirjoita abstraktiin myös oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Voit toimittaa abstraktisi seuran sivuilla olevan linkin kautta:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.

Saat vahvistuksen onnistuneesta lähetyksestä. Mikäli toimituksessa on ongelmia, ota yhteys päätoimittaja Marja-Liisa Olthuisiin: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.

Abstraktin hyväksymisestä saat tiedon viimeistään 15.5.2017. Hyväksytystä abstraktista kirjoitetaan artikkeli, jonka deadline on 15.8.2017. Artikkelin kirjoitusohjeet:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Kiitos osallistumisesta!

 

 

Dutkansearvi váldá vuostá abstrávttaid dieđalaš áigečállagii

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála – Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid

Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ – Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt – Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl

Sámegiela ja kultuvrra dutkansearvvi dieđalaš áigečála váldá vuostá abstrávttaid 30.4.2017 rádjái dan vuosttaš nummárii, mii almmustuvvá juovlamánus 2017. Nummára earenoamaš teman lea anárašgiela dutkan ja revitaliseren. Maiddái eará sámegielaid dutkamii ja revitaliseremii laktaseaddji čállosat vurdojuvvojit.

Abstrávtta guhkkodat lea sullii 100 – 120 sáni. Abstrávttas muitaluvvojit dutkanfáddá, dutkamuša relevántavuohta, metodat ja vejolaččat maiddái bohtosat. Čále abstráktii maiddái iežat nama ja rávdnjeboastačujuhusa. Doaimmat iežat abstrávtta searvvi siiddu liŋkka bokte:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.

Oaččut dieđu lihkostuvvan sáddemis. Juos sáddemis leat váttisvuođat, váldde oktavuođa njunušdoaimmaheaddji Marja-Liisa Olthuisii: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.

Abstrávtta dohkkeheamis oaččut dieđu maŋimustá 15.5.2017. Dohkkehuvvon abstrávttas čállojuvvo artihkkal, man deadline lea 15.8.2017. Artihkkala čállinrávvagat:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Giitu oassálastimis!

 

Tutkâmservi váldá vuástá abstraktijd tieđâlii äigičallui

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála – Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid

Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ – Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt – Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl

Sämikielâ já kulttuur tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ váldá vuástá abstraktijd 30.4.2017 räi juovlâmáánust 2017 almostuvvee vuossâmuu nummeersis. Taan nummeer eromâš teeman lii anarâškielâ tutkâm já revitalistem. Meiddei eres sämikielâi tutkâmân já revitalistmân kyeskee čalluuh vuárdojeh.

Abstrakt kukkodâh lii suullân 100-120 säännid. Čäällimkiellân kalga leđe miinii Suomâst kevttum sämikielâin. Abstraktist muštâluvvojeh tutkâmfáddá, relevanttâvuotâ, metodeh já máhđulávt meiddei puátuseh. Tooimât jieijâd abstrakt seervi siijđo liiŋkâ peht:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.

Finniih nonnim luhostum vuolgâtmist. Jis vuolgâtmist láá vädisvuođah, vääldi ohtâvuođâ njunoštoimâtteijee Marja-Liisa Olthuisân: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.

Abstrakt tuhhitmist tun finniih tiäđu majemustáá 15.5.2017. Tuhhiittum abstraktist čálloo artikkâl, mon deadline lii 15.8.2017. Artikkâl čäällimravvuuh:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Takkâ uásálistmist!

 

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt väldd vuâstta abstraaktid

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála – Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid

Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ – Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt – Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl

Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt väldd vuâstta abstraaktid 30.4.2017 räjja vuõssmõs nââmres vääras, kåått iʹlmstââvv rosttovmannust 2017. Tän nââmar spesiaalteeʹmmen lij aanrõsǩiõl tuʹtǩǩummuš da ǩiõljeälltummuš. Še jeeʹres sääʹmǩiõli tuʹtǩǩummuž da jeälltummuž kuõskki ǩeeʹrjtõõzzid tuäivat.

Abstraakt kookkadvuõtt lij nuʹtt 100-120 sääʹnned. Ǩeeʹrjtemǩiõllân âlgg leeʹd mii-ne Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõll. Abstraakt âlgg ââʹnned seʹst tuʹtǩǩummuž teeʹmm, relevanttvuõtt, metood da vuäitt ââʹnned seʹst še pohttmõõžž. Ǩeeʹrjet abstraʹktte še jiijjad nõõm da neʹttpååʹštaddrõõzz. Vuäitak kuåstteed abstraaktad liiŋk pääiʹǩ:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.

Vuäǯǯak ravvõõzz, ko tuu ǩeeʹrjtõõzz lij valddum vuâstta. Jõs tuʹst lie vaiggâdvuõđ vuõlttummšin, vääld õhttvuõđ vueiʹvvtuåimteei Marja-Liisa Olthuisin: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.

Vuäǯǯak teâđ abstraakt priimmʼmõõžžâst vuäǯǯak 15.5.2017 mõõneeʹst. Priimjõvvum abstraaktâst ǩeeʹrjtet artikkel, koon deadline lij 5.8.2017. Artikkel ǩeeʹrjtemvuäʹppõõzz:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Späʹsseb vuässõõttmõõžž diõtt!

Vuosikokous 25.4.2017 klo 18, HY Metsätalon 4. krs

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto.
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
  9. Valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.