Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk i Sverige SOU 2017:91 (pdf 5 MB)

Buorit olbmot/Hyvät lukijat

Ohessa tietoa saamen kielten ja muiden vähemmistökielten tilasta Ruotsissa vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessä:

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2017/11/sou-201791/

Ansvarig: Regeringen, Utbildningsdepartementet

Alla elever i Sverige har enligt skollagen rätt till en likvärdig utbildning. Oavsett var eleven bor och oavsett elevens sociala och ekonomiska hemförhållanden ska utbildningen bedrivas med hög kvalitet. Utbildningen ska också kompensera för elevers olika bakgrund och andra olikartade förutsättningar. Det gäller även modersmålsundervisningen och undervisningen i och på nationella minoritetsspråk. Dessa är några av utredningens huvudförslag.

Ladda ner:

Regeringen fattade 22 december 2016 beslut om direktiv till en särskild utredare. Utredaren skulle kartlägga behovet av åtgärder med anledning av dels regeringens strävan att värna och revitalisera de nationella minoritetsspråken, dels Europarådets kritik mot Sverige när det gäller undervisningen i de nationella minoritetsspråken. Utredaren skulle bland annat kartlägga och bedöma om åtgärder behövs – och i så fall vilka – för att öka tillgången till undervisning i nationella minoritetsspråk i grundskolan, grundsärskolan, specialskolan, sameskolan, gymnasieskolan och gymnasiesärskolan.

Utredaren skulle även kartlägga och bedöma vilka åtgärder som eventuellt behövs för att öka tillgången till tvåspråkig undervisning på nationella minoritetsspråk i dessa skolformer, samt lämna nödvändiga författningsförslag.

Tatu Torikka: Sámi álbmotbeaivve feastasáhka Helssegis 6.2.2018

Tatu Torikka City-Sámit r.y. várreságadoalli/varapuheenjohtaja

Feastasáhkavuorru Helssega universitehta sáme- ja álgoálbmotdutkama ordnen sámi álbmotbeaivve leavgafeasttas 6.2.

 

Bures boahtin, buorre beaivi ja giitu bovdehusas boahtit doallat sáhkavuoru odne guđat beaivve guovvamanus čuodi okta jagi dan maŋŋá go vuostas stuorra Sámi deaivvadeapmi dollojuvvui.

Tervetuloa, hyvää päivää ja kiitos kun sain tulla puhumaan teille tänään kuudes päivä helmikuuta, saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaiset ovat asuneet pohjoisessa, Saamenmaassa, jo vuosisatoja ennen nykyisten valtioiden syntyä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa elossa oleva alkuperäiskansa ja haluamme, että myös pysymme sellaisina. Meitä saamelaisia on suomessa n. 6000, eli n. 0,1% suomen väkiluvusta, meistä alle puolet puhuvat saamenkieltä äidinkielenään. Olen yksi heistä. Valitettavasti päivittäin kieltäni en kuitenkaan enää pääse puhumaan, puhun enemmän englantia kuin saamea.

Saimme lippumme vuonna 1986, olin silloin kahden kuukauden ikäinen. Lipussa on neljä väriä: punainen, sininen, keltainen ja vihreä, ne tulevat saamenpuvun väreistä, sininen ympyrän kaari kuvastaa kuuta, punainen aurinkoa.

Ollessani 10 vuotias, Suomen Saamelaiskäräjät perustettiin, se oli kotipaikassani Inarissa iso juttu. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1973 perustetun Saamelaisvaltuuskunnan tilalle. Saamelaiskäräjät ovat edistäneet paljon Saamelaisten tilannetta. Pääsin itse lähemmin tutustumaan saamelaiskäräjiin ollessani 18 vuotias, kun työskentelin heillä kesän siirtämässä heidän kirjastoaan tilasta toiseen.

Miltä tuntuu olla saamelainen kaupungissa? Muutin kotiseudultani Saamenmaalta kaupunkiin, etelään, tai oikeastaan Keski-Suomeen, mutta 900km etelään tutui enemmän etelältä kuin keskeltä. En tuntenut kaupungista ketään, enkä varsinkaan ketään, jonka kanssa olisi pystynyt puhumaan saamea. Koin henkilökohtaisesti ensikosketukseni kulttuurin ja kielenhäviämisen, kun muutama vuosi muuttoni jälkeen olin viettämässä joulua kotonani. Isäni alkoi puhua minulle saamea, enkä kauhukseni pystynyt käymään keskustelua ajatuksistani ja arkipäivistäni hänen kanssaan. Olinhan käynyt peruskoulun saameksi, kirjoittanut molemmat äidinkieleni lukiossa ja puhunut kieltä lähes päivittäin syntymästäni asti. Seuraavana päivänä tein päätöksen, joka yhä pitää: Päätin alkaa puhua saamea isäni kanssa puhelimessa. Näin sain saamenkieliannoksen, jotta kieleni säilyy.

Muutettuani Helsinkiin reilu kaksi vuotta sitten, olen tekemisissä useamman saamelaisen kanssa, kuin asuessani Jyväskylässä. Vajaa 2 vuotta sitten pikkuserkkuni otti yhteyttä minuun ja pyysi mukaan City Samit saamelaisyhdistyksen toimintaan. Nyt olen ollut mukana toiminnassa jo toisella hallituskaudella.

City Samit ry:n tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää kotiseutunsa ulkopuolella asuvien saamelaisten kulttuuria ja kieltä. Helsinki oli pitkään suurin saamelaiskaupunki saamelaisalueen ulkopuolella, nyt Rovaniemi on vienyt sen tittelin.

Vaikka ajat ovat olleet raskaat, saamelaiskäräjälakia ei saatu suomen eduskunnassa uudistettua, ja Ilo 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista jäi myös ratifioimatta. Valoa on näkyvissä kuitenkin muilla rintamilla, olemme hallinnoineet yhdistyksen kautta saamenkielistä kielipesää jo useita vuosia. Helsingin kaupunki on luvannut aloitta ensi syksynä kaksikielisen suomi-saame opetuksen peruskoulun esi-2 luokkalaisille Pasilan ala-asteella. On mahtavaa, että nuoret ovat valmiita edistämään saamelaisuutta ja puhumaan siitä, ilman häpeän pelkoa, ylpeydellä. Jos haluamme edistää asioitamme, meidän täytyy ensin puhua niistä ääneen ja avoimesti. Kertomalla muille keitä olemme, saamme heidät ymmärtämään ja arvostamaan kulttuuriamme, identiteettiämme ja niiden luomia tarpeitamme.

Giitu

Kiitos

 

Sámiid álbmotbeaidoalut / Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2.2018 Helsingissä

 

Álbmotbeaivvi lahkoná ja Helssegis dáhpáhuvva ollu!

1. City-Sámiid álbmotbeaieahketdoalut Lappi-restoraŋŋas 6.2.

Buresboahtin ávvudit Sámi álbmotbeaieahkeda maŋŋebárgga 6.2.2018 dmu 18 ovddosguvlui Lappi-restoráŋŋii Helssegii!
Prográmmas lea boradeapmi ja VILDÁ-joavkku konsearta. Gullat maiddái searvvi sáhkavuoru ja jagi 2018 doaimmaid birra. Eahket lea oaivvilduvvon eandalitge searvvi lahtuide ja eará oaivegávpotguovllu sápmelaččaide.
Haddi lahtuide 20€ ja earáide 40€. Mánáide haddi lea 10€.
Bivdit almmuhit oassálastimis ovddalgihtii čujuhussii citysamit@gmail.com. Muital almmuheami oktavuođas namat, allergiijaid ja šleđgapoastačujuhusa, masa sáhttá doaimmahit máksinrávvagiid. Muital lassin hálidatgo borrat biđđosa vai luossamáli.
2. Helssega universitehtta álbmotbeaivvedoalut 6.2.
12:00 Sámi leavgga stággui geassin, Sámi soga lávlla ja friija sáhkavuorut / Porthania ovddas (Yliopistonkatu 3)
12:30 Gáfestallan ja bargobájit / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
14:00–16:00 Ealligovva: Guovdageainnu stuibmi / Váldoráhkkanus, sále 14 (Fabianinkatu 33)
14:00–16:00 Máinnastanboddu mánáide davvisámegillii / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
3. Mini-Skábmagovat 7.2.
City-Sámit, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Skábmagovat-festivála ordne Mini-Skábmagovat-ealligovadáhpáhusa Helssegis 7.2. Dáhpáhusas čájehit ee. filmmaid Mumeniid diidadálvi, Sámevarra ja oanehisfilmmat. Programmas lea maiddái panelaságastallan sámekultuvrras ealligovain.
City-Sámit lea várren lahttuide 20 bileahtta, Almmut dan šleađgapoasttai, juos háliidat oassálastit dáhpáhussii!
4. Töölö girjeradju dáhpáhus 6.2.
 
Áššedovdi Peter Ericson muitala Elsa Laula ja Maria M Mathisdotter eallimis ja sámiid historjjás.
Töölö girjeradju, Mika Waltari -sále, 4. krs dmu 18-19.30 (ruotagillii)
5. Wimme Saari & Tapani Rinne -konsearta 8.2.
 
Wimme Saari ja Tapani Rinne konsearttas gullat mo luohti ja modearna ambient-musihkká čuodjet ovttas.
G Livelab dmu 19, bileahttat 20 €.
https://www.glivelab.fi/events/wimme-rinne-5a3cbeec7ba57c00143060a2/

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämm – Tšimbako loȟiba -seminaari 23.11.2017

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämmTšimbako loȟiba

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien seminaari

torstaina 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Seminaari on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille, ja siihen on vapaa pääsy.

 

OHJELMA

Avaussanat, Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Satavuotias sanasampo ja tekstitehdas, Vesa Heikkinen

Suomenoppijan kokemuksia, Aleksandra Sibileva

Meningen med dialekten, Caroline Sandström

Våra älskade finlandismer, Charlotta af Hällström-Reijonen

Käsistä käsiin – 1900-luvun alun viittomat yhä käytössä, Pia Taalas ja Leena Savolainen

Stand up -komedia viittomakielellä, Janne Kankkonen ja Gavin Lilley

 

Kahvitauko

 

Kolttasaamelaiset itsenäisessä Suomessa, Pauliina Feodorof

Mo romani tsimb dziives! Eläköön romanikieli! Henry Hedman

 

Kysy Kotuksen kielilautakunnilta – kielilautakunnat kuultavina

Yleisön kysymyksiin vastaavat lautakuntien edustajat Jaakko Leino (suomi), Mona Forsskåhl (ruotsi), Juhana Salonen (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli), Irja Seurujärvi-Kari (saamen kielet) ja Henry Hedman (romanikieli).

Seminaarin juontavat Pasi Heikura ja Lari Kauppinen

Seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa!

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 16.-17.11.2017

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 15.-16.11.2017 in the university of Helsinki

Indigenous Heritage 2017 addresses indigenous peoples’ rights to their cultural heritage from the perspective of indigenous peoples themselves as well as international and national legal frameworks. It will provide an opportunity for exchange among researchers, representatives of indigenous peoples, museums, ministries, governmental and non-governmental institutions, practitioners, and students. The keynote speakers are Rauna Kuokkanen, Research Professor of Arctic Indigenous Politics, University of Lapland, and Margaret Kovach, Associate Professor at the College of Education, University of Saskatchewan.

https://www.helsinki.fi/en/conferences/indigenous-heritage-2017

 

Welcome!

Markus Juutinen: Sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõs -vuõtt

Tän artikklest tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõõzz -vuõtt. Täid jååʹđtõõzzid vuäitt raajjâd nuʹtt nomiinin ouddmiârkkân liâskkvuõtt go adjektiivin še ouddmiârkkân kõrrvuõtt. Ođđ sääʹnǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjtõõzz mieʹldd jååʹđtõõzz vuâđđan vuäitt leeʹd nuʹtt predikatiivååʹbleǩ ouddmiârkkân jõõskâsvuõtt < jõõskâs #jõskk go attributtååʹbleǩ še ouddmiârkkân ääʹhnesvuõtt < ääʹhn #ääʹhnes. Tän artikklest tuʹtǩǩääm kuäbbaž täin vuâđin lij tääuʹjab, lie-a jeäʹrdõõzz jååʹđtõõzzi kõõskâst da mäʹhtt näkam jååʹđtõõzzid raajât jeeʹres sääʹmǩiõlin. Veʹrddeem nuõrttsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzid aanrõsǩiõl jååʹđtõõzzin -vuotâ da tâʹvvsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzin -vuohta. Tuʹtǩǩääm måkam jååʹđtõõzz lie sääʹnǩeeʹrjin di mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõlâst.

Tät tuʹtǩǩummuš oudd ođđ teâđ sääʹmǩiõl sääʹnraajjmõõžžâst. Tuʹtǩǩummuš lij vääžnai tõn diõtt go ânnʼjõžääiʹj sääʹmǩiõʹlle raajât jiânnai ođđ saaʹnid da sääʹnraajjmõõžž haaʹleet normativisâʹstted.

Addjektiiv
Nomiin
Sääʹnraajjmõš
denominaaljååʹđtõõzz

Pigga Keskitalo & Erika Sarivaara: Sámi pedagogihka fátmmasteaddji rolla

Artihkal gieđahallá fátmmasteaddji huksehusaid pedagogalaš dutkama ja skuvlejumi fátmmasteaddji rolla vehkiin. Sámi pedagogihkka máksá máŋggametodalaš dutkamuša ja geavadaga pedagogalaš iešvuođain, earret eará oahpahusas, oahppamis ja bajásgeassimis sihke institušuvnnalaš ja ii-institušuvnnalaš oktavuođain. Loahppaboađusin dat ohcá vugiid mo eamiálbmot institušuvnnalaš oahpahusa sajádaga skuvlen ja diehtu, mállet, vuogit ja sisdoalut galggašedje lágiduvvot nu ahte dat válddášedje vuođu sámi bajásgeassinárbevierus ja kultuvrralaš konteavsttas. Sámi pedagogihka guovddážis lea dasa lassin maiddái hástaleaddji gielladili iešvuođaid čoavdin. Artihkal suokkardallá ja ovdanbuktá fátmmasteaddji huksehusaid čoavdin dihtii máŋggakultuvrralaš pedagogalaš dili kulturkollišuvnna dahje čuolmma. Pedagogalaš sámedutkan lea áigeguovdilis suorgi, dasgo ovdamearkan sámeoahpahusa ja bajásgeassima dilit gáibidit fuomášumi dan dihtii, go dat leat institutionaliserejuvvon ja ožžon lágalaš doarjaga maŋimuš 30 jagi áigge. Pedagogalaš historjá váikkuha duogážis, mii báidná otná geavadiid. Ovdamearkan sápmelaččat leat massán muhtin muddui kulturdovdomearkkaid, ja de nubbe dáfus vuostegeahčin lea jođus ealáskahttin. Pedagogalaš ovdáneami ja dálá skuvlema árgabeai dili lea dehálaš dutkama vehkiin loktet oidnosii. Pedagogihkka lea okta reaidu servodatlaš diliid čoavdimii.

Fáddásánit: sámi pedagogihkka, fátmmasteaddji huksehusat, enculturašuvdna, ealáskahttin

Annika Pasanen: Uđđâ jienah – anarâškielâ oppâm rävisolmožin

Faalâm tutkâmseervi äigičallui artikkâl “Uđđâ jienah – anarâškielâ oppâm rävisolmožin”. Artikkâl vuáđđun lii muu post doc –haahâ “Saamen kielten intensiivisen aikuisopetuksen vaikutukset Suomessa” (ivveest 2017→, ruttâdeijen Suomâ Kulttuurruttârááju). Hahhust mun tuuđhâm Suomâst iivij 2009 já 2016 kooskâst uárnejum sämikielâi (anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já pajekielâ) oles ive pištevâš intensiivmáttááttâs vaikuttâsâid sämikielâi tilán. Amnâstâhân must lii cuáŋuimáánust 2017 čođâldittum koijâdâllâm, mon lam vuolgâttâm puohháid, kiäh láá luuhâm sämikielâ SMK oles ive škovliittâsâst ivveest 2011 ovdâskulij, já anarâškielâ tááhust meiddei toid, kiäh uásálistii luuhâmpaje 2009-2010 tievâsmittemškovliittâsân. Maŋeláhháá kiiđâ já keesi 2017 mield ááigum finniđ meiddei čieŋâlub sahhiittâllâmmateriaal uáppein já máttáátteijein.
Artikkâlist kieđâvušâm fáádá kielâ intensiivmáttááttâsâst já kielâ oppâmist rävisolmožin nomâlâssân anarâškielâ uáinusist. Taan abstrakt čälidijnân lam finnim koijâdâlmân 30 vástádâssâd anarâškielâ lohhein. Tievâsmittemškovlim 2009-2010 feeriimijn kávnoo ennuv oovdeb-uv materiaal (Olthuis et al. 2013; Pasanen 2015). Irâttâm artikkâlist hammiđ kove tast, maggaar ulmuuh vyelgih luuhâđ anarâškielâ já maggaar suujâi keežild, maht ive pištevâš škovliittâs tuáimá, maggaar feeriimeh ulmuin tast láá, moin naalijn sii uáppih kielâ já kevtiškyetih tom jieijâs elimistis. Koččâmuš sämikielâi uđđâ sárnoin lii kuávdáást, ko keččâp anarâškielâ tááláá tile já puátteevuođâ. Eenikielâlij sárnoi puáris puolvâ kiäppán ja uđđâ puolvâ lii eskin šoddâmin. Monâttum suhâpuolvâ sii kooskâst lii tot, kote kolgâččij toollâđ kielâ paijeen já sirdeđ tom ovdâskulij. Tiätu intensiivmáttááttâs puátusijn, vaikuttâsâin já vädisvuođâin puáhtá leđe ävkkin sämikielâi máttááttâs já iäláskittem vuáváámist  já išediđ eres-uv almugijd sii viggâmušâin monâttum suhâpuolvâ uđđâsist huksiimân.

Jussi Ylikoski: Giellaealáskahttima vejolašvuođat

Artihkkala fáddán leat giellaealáskahttima vejolašvuođat. Váldogažaldahkan lea dat, mii giellaservodagaide ja giellavuogádagaide dáhpáhuvvá dalle, go giellaealáskahttindoaimmat menestuvvet earenoamáš bures. Artihkal guorahallá earenoamážit golbma giela – hebrea-, anáraš- ja haváijagiela – ealáskahttima ja ealáskeami. Guorahallon gielaid historjját čájehit, ahte giellaealáskahttimis dahjege giellamolsuma jorgaleamis eai loahpaloahpas gávdno jur makkárge prinsihpalaš ráját. Giellaealáskahttin lea váttis muhto ii veadjemeahttun bargu, iige leat dárbu atnit ovttage ealáskahtton giela imašin, nu mo dávjá gullo. Gielat eai dattetge eale rievddakeahttá, ja earenoamážit dalle go giellaealáskahttima ulbmilin lea lasihit giela absoluhtalaš hálliidlogu, mánát, nuorat ja rávesolbmot geavahišgohtet ođđa giela ođđa láhkai go ovddit buolvvat, ja ealáskahtton giellaservodat šaddá ođđalágan servodahkan. Dákkár dieđut veahkehit maiddái sin, geat barget ovdamearkka dihte sámegielaid ealáskahttimiin ja gáhttemiin, ráhkkanit buorebut dasa maid menestuvvan giellaealáskahttin sáhttá mielddisbuktit giellavuogádagaide.

Fáddásánit: giellaealáskahttin, giellamolsun, hebreagiella, anárašgiella, haváijagiella